Ero sivun ”Tverin Karjala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
toimimaton linkki pois + fix
Rivi 33:
Eteläisin ja pienin tverinkarjalan puhuma-alue sijaitsi [[Zubtsov]]in eli [[Djorža]]n seudulla. Siihen kuuluivat Aleksandrovskoi-, Nouvoi-, Semnovskoi-, Vasiljevskoi-, Ivanovskoi- ja Matjugino-nimiset kylät ja taajamat. Seutu kärsi pahoin toisessa maailmansodassa rintaman kulkiessa sen yli. Myös perinteisen elämänmuodon lakkauttaminen maatalouden kollektivisoinnin yhteydessä nopeutti zubtsovinkarjalaisten sulautumista. Nykyisin nämä eteläisimmät tverinkarjalaismurteet ovat jo hävinneet. Petroskoin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ns. Etelä-Tverin eli Djorzhan karjalaisia oli 1890 1664 henkilöä, 1911 1952 henkilöä, mutta 1993 jäljellä oli vain 70 henkilöä jotka ilmoittivat karjalan käyttökielekseen. Toisen tutkimuksen mukaan noin 500 henkilöä puhui edelleen Djorzhan murretta (2002) mutta käyttää pääkielenään venäjää. Aluetta on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vaivannut huomattava muuttokato kun nuoremmat karjalaiset ovat muuttaneet palvelujen perässä lähinnä Moskovaan.
 
Hyvin läheinen tverinkarjalalle oli myös sen länsipuolella [[Novgorod]]in oblastissa puhuttu [[valdainkarjala]]n eli [[novgorodinkarjala]]n murre. Sitä voidaan pitää lähinnä Tverin Karjalan länsimurteena. Sitä puhutaan edelleen Valdain kaupungin etelänpuoleisissa pikkukylissä keskuspaikkana Pushtoshkan kylä. Näitä Valdain karjalaisia kutsutaan myös nimellä djikoit eli villi karjalaisiksivillikarjalaisiksi.
 
==Tverinkarjalaiset [[piiri]]t eli [[rajon]]at==