Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 126:
=== Wilson: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli ===
Tom D. Wilson tutki sosiaalivirastoissa työskentelevien henkilöiden [[tiedontarve|tiedontarpeita]] ja tiedonhankinnan tapoja. Tähän monivuotiseen empiiriseen tutkimukseen pohjautuen Wilson julkaisi ensimmäisen versionsa tiedonhankinnan mallista vuonna 1981.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.70</ref>
Wilsonin mukaan ammatillista tiedon hankintaa eivät määritä tiedontarpeiksi kutsuttavat seikat, vaan yksilölliset kognitiiviset ja affektiiviset tarpeet, joiden tyydyttämiseen liittyy tiedonhankintaa. Yhteisöllisistä tekijöistä tärkeimpiä ovat työympäristön luonne ja henkilön rooli työelämässä. Tiedonhankintaan vaikuttavat välillisesti myös sosio-kulttuurinen ja poliittis-taloudellinen ympäristö. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Wilsonin ammatillisen tiedonhankinnan mallissa kiinnitetään huomiota myös tiedonhankinnan esteisiin. Esteitä voivat olla mm. pitkä välimatka, aikapula, puutteellinen kielitaito ja taloudelliset esteet.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.71</ref> <ref>Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola 2010, s.96</ref>
Wilson laajensi malliaan 1990-luvun puolivälissä. Uudessa versiossa on hyödynnetty useamman tieteenalan havaintoja ja siihen on lisätty aiempaa enemmän komponentteja. Käsite "tiedontarve" on hyväksytty uudessa versiossa, mutta mallissa tiedontarpeen kokemus ei kuitenkaan välttämättä automaattisesti johda tiedonhankintaan. Wilsonin uudessa mallissa tiedonhankintaan vaikuttavat muun muassa yksilön stressinhallinta, [[motivaatio]], viitseliäisyys, pystyvyys, koulutustaso, ikäryhmä, ympäristötekijät sekä lähteestä saadun hyödyn suhde tiedonhankinnan edellyttämiin ponnistuksiin(riski-palkinto-teoria).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.75-76</ref>
Wilsonin mukaan tiedonhankinta voi ilmentyä neljällä tavalla: ''passiivisessa tarkkailussa'' on kyse tiedon vastaanottamisesta tilanteissa, joissa sitä on sattumoisin tarjolla, esimerkiksi seurattaessa television iltauutisia. ''Passiivinen haku'' on kyseessä silloin, kun etsittäessä tietoa aiheesta A saadaan samalla tietoa myös aiheesta B, joka koetaan kiinnostavaksi muiden asioiden yhteydessä. ''Aktiivinen haku'' viittaa suunnitelmalliseen hakeutumiseen eri [[tiedonlähde|tiedonlähteille]] ja niiden systemaattiseen hyödyntämiseen. ''Jatkuva haku'' tarkoittaa toimintaympäristön jokapäiväistä seurantaa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.76-77</ref>
Wilsonin mallia ei voida pitää lopullisena kuvauksena tiedonhankinnan eri ilmiöistä, vaan mallissa on vielä kehitettävää.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.77</ref>
| |||