Ero sivun ”Sofismi” versioiden välillä

'''Sofistit''' olivat [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] kierrelleitä [[viisaus|viisauden]] opettajia. He harjoittivat paljon [[dialektiikka]]a ja opettivat maksua vastaan [[retoriikka]]a ja muita taitoja, joita vapaat miehet tarvitsivat voidakseen osallistua poliittiseen elämään. Sofistit voidaan lukea [[esisokraatikotEsisokraatikot|esisokraatikkojen]] joukkoon.

Sofistit olivat alun perin arvostettuja opettajia. Nykyään sanaan liittyy negatiivinenkielteinen merkitys, joka vihjaa, että sofistit käyttivät loogisesti epäpäteviä argumentteja, jotka vain näyttivät päteviltä taitavien retoristen menetelmien ansiosta. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti täysin vastaa alkuperäisten sofistien näkemyksiä, paitsi siinä, että he opettivat retoriikkaa. Sofistien työn objektiivinen arviointi nykyään on vaikeaa, koska heidät tunnetaan lähinnä heidän vastustajiensa, pääasiassa [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]], kirjoitusten kautta. Nämä perivät sofistien vastustuksen [[Sokrates|Sokrateelta]].

Sokrates oli ensimmäinen filosofi, joka merkittävällä tavalla haastoi sofistit ja sofistiikan. Platonin ja Aristoteleen aikana sana "sofisti" oli jo saanut osittain negatiivisenkielteisen merkityksen. Sillä viitattiin henkilöön, joka käytti retorisia silmänkääntötemppuja ja sanojen monimerkityksellisyyttä tukemaan tai peittämään ontuvaa päättelyä. Sekä Sokrates, Platon että Aristoteles haastoivat sofismin filosofiset perusteet. Platon kuvasi sofisteja rahanhimoisiksi viisastelijoiksi. Lopulta koko sofistien koulukuntaa syytettiin valtion toimesta epämoraalisuudesta.

Myöhemmin sofistiikasta kehittyi [[eristiikka]], jonka harjoittajat eli eristikot pyrkivät löytämään väittelytapoja, joilla voi kumota mitä tahansa. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] kaudella syntyi ns.niin sanottu [[toinen sofistiikka]], jolloin sofistit olivat pelkästään retoriikan opettajia. Muun muassa [[Libanios]], [[Himerios]], [[Aelius Aristides]] ja [[Marcus Cornelius Fronto|Fronto]] olivat sofisteja tässä merkityksessä.

Perinteisessä loogisessa [[Argumentti|argumentoinnissa]] joukko [[Premissi|premissejä]] liittyy toisiinsa [[logiikka|logiikan]] sääntöjen mukaisesti ja niistä voidaan näin olleen johtaa joku johtopäätös. Kun joku kritisoiarvostelee argumenttia, se tapahtuu joko pyrkimällä osoittamaan joko joku väärä oletus premisseissä tai looginen epäjohdonmukaisuus itse päättelyssä. Tällainen kritiikki asettuu puolestaan vastakritiikin kohteeksi, ja niin edelleen. Lopulta joku tuomari tai yleisö päättää lopputuloksen, ja näin saavutetaan konsensusmielipideyhteisymmärrys [[totuus|totuudesta]].

Sofistiikan esittämä väite oli, että argumentin todellinen looginen totuudenmukaisuus oli täysin yhdentekevää —– ainoastaan tuomarin tai yleisön tekemä lopullinen päätös määritteli sen, mikä oli "totta" ja mikä "epätotta". Kun puhuja vetosi tuomitsevan osapuolen ennakkoluuloihin ja tunteisiin, hän saattoi saada tämän puolelleen, ja näin hänen käyttämästään epätodesta argumentista tuli lopulta tosi.

Sofisteilla oli [[relativismi|relativistinen]] näkemys tiedosta ja tietämisestä. Heidän filosofiansa sisälsi uskonnonkritiikkiäuskonnon arvostelua sekä [[laki]]en ja [[etiikka|etiikan]] opetusta. Vaikka monet sofistit olivat yhtä uskonnollisia kuin muutkin aikansa ihmiset, monet olivat omaksuneet [[ateismi|ateistisia]] ja [[agnostismi|agnostisia]] näkemyksiä.

Nykyisessä filosofisessa kielenkäytössä ''sofistiikka'' viittaa sellaiseen retoriikkaan, joka pyrkii vetoamaan massoihin sen sijaan, että pyrkisi käyttämään tiukasti loogisia perusteluja esitettyjen argumenttien tukena. ''Sofismiksi'' kutsutaan ”viisastelua” tai näennäistodistusta tai tahallista virhepäätelmää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Terho | Nimeke=Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas | SeliteJulkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki: Kirjayhtymä | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-26-2796-5}}</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä=O'Grady, Patricia F. | Nimeke=The Sophists: An Introduction | Julkaisija=Duckworth Publishers | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 0715636952 | Kieli={{en}} }}