Versio 15. tammikuuta 2013 kello 16.20 muokkaa 88.112.1.64 (keskustelu) →‎Evakot Suomessa ← Vanhempi muutos		Versio 15. tammikuuta 2013 kello 16.20 muokkaa kumoa 88.112.1.64 (keskustelu) →‎Evakot Suomessa Uudempi muutos →
Rivi 14: [[Suomi\|Suomessa]] evakkotaipaleelle joutui lähtemään noin 4030 000 henkeä [[talvisota\|talvisodan]] alkaessa [[1939]]. [[jatkosota\|Jatkosodan]] aikana takaisin [[Luovutettu Karjala\|luovutettuun Karjalaan]] palanneet joutuivat uudestaan evakkoon [[1944]] ja lisäksi evakkoon lähtivät [[Petsamo]]n asukkaat. Luovutetuille alueille jäi odottamaan uusien isäntien tuloa 19 henkilöä, joista 21 oli [[Muolaa]]sta ja [[Petsamo]]sta. Näillä alueilla oli jo vanhastaan venäläisasutusta, mikä mahdollisesti oli syy jäämiseen.<ref>Helsingin kaupunginkirjasto. Kysy mitä vain: [http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=af1e443b-6ea8-4653-8f10-d8ec902433b2 Vain 19 jäi luovutetuille alueille]. Viitattu 4.2.2009.</ref> Luovutettujen alueiden evakot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleenasutetuista evakoista käytetään nimitystä [[siirtoväki]]. Osa maataloudesta elantonsa saavasta luovutettujen alueiden väestöstä määrättiin asettumaan asumaan [[asutustila\|asuin- tai viljelyskäyttöön tarkoitetuille pientiloille]], osa kaupunkeihin. Maapohja oli yleensä valtion omistamaa, tai se pakkolunastettiin yksityistiloita, erityisesti rappiotiloilta. Uudet kotitilansa siirtoväki sai omistukseensa korvauksena rajan taakse jätetystä omaisuudesta.<ref>YLE [http://www.yle.fi/teema/karjala/mediagalleria.php Maanhankintalaki ja asutustilat], viitattu 9.7.2007</ref> Varsinainen evakuointi koski vain maataloudesta elantonsa saavaa siirtoväkeä, muu siirtoväki sai asettua Suomen jäljelle jääneillä alueilla vapaasti minne halusi, tosin sillekin myönnettiin joitakin etuuksia muun muassa asunnon hankkimiseen.

Ero sivun ”Evakuointi” versioiden välillä