Ero sivun ”Kongon kuningaskunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ln:Mani ya Kɔ́ngɔ
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 56:
1500-luvun lopulla portugalilaiset auttoivat kuningas Álvaro I:stä kukistamaan maan itäosassa virinneen kapinan. Vastalahjana hän antoi portugalilaisille luvan perustaa siirtokunnan [[Luanda]]an, [[Angola]]an. Ajan myötä portugalilaiset laajensivat siirtokuntaansa ja alkoivat esittää aluevaatimuksia myös Kongolle, jotka koskivat Luandan saarta ja Mbwilan maakuntaa. 1665 tilanne kärjistyi sodaksi, jossa Portugalin joukot löivät Kongon Mbwilan taistelussa. Myös Kongon kuningas [[António I]] sai surmansa ja vallanperimyskiistat johtivat sisällissotaan. Portugali yritti hyötyä siitä, mutta sen joukot kärsivät tappion Kitombon taistelussa 1670, mikä pakotti sen luopumaan vaateistaan kahdeksi sadaksi vuodeksi.
 
Jatkuvat vallanperimyskiistat leimasivat Kongon kuningaskunnan myöhempää historiaa. Joka tapauksessa se oli olemassa valtiona aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka, jolloin [[Ranska]] ja [[Belgia]] alkoivat muodostaa siirtoimaitaansiirtomaitaan alueella. Kongon kuningaskunta lakkasi olemasta, kun sen alue jaettiin Portugalin, Ranskan ja Belgian kesken [[Berliinin konferenssi]]ssa 1884-18851884–1885.
 
Portugalin kuningas [[Pietari V (Portugali)|Pietari V]] antoi Kongolle vasallivaltion aseman, jota hallitsi Kongon kuningas. Kongon vasalli lakkautettiin 1914 portugalilaisia vastaan tehdyn kapinan jälkeen.
Rivi 70:
[[Katolinen kirkko|Katolinen kristinusko]] oli ainakin aatelisten uskonto Kongon kuningaskunnassa ja valtio tuki sitä verovaroin. Kuitenkin papistosta oli puutetta ja uskonnollinen kasvatus oli paljolti kouluopettajien vastuulla. Paikallisten uskontojen piirteitä sekoittui kristinuskoon ja joitakin paikallisia merkkihenkilöitä alettiin palvoa pyhimyksinä ilman [[Vatikaani]]n hyväksyntää.
 
Merkittävä uskonnollinen tapahtuma sattui 1700-luvun alussa, kun sisällissodan repiessä maata Dona Beatriz eli [[Kimpa Vita]] yritti yhdistää maan uskonnollisen johdatuksen voimalla. Hän sai tuekseen tuhansien ihmisten muodostaman kansanjoukon marssiessaan pääkaupunkiin, joka oli hylätty taistelujen melskeissä. Kuninkaaksi nouseva Pedro IV kuitenkin vangitutti hänet ja asetti syytteeseen noituudesta. [[Kimpa Vita]] poltettiin roviolla vuonna 1706.
 
<!--