Ero sivun ”Nivellen offensiivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) |
p →Kapina: kh |
||
Rivi 38:
Epäonnistunut hyökkäys ei olisi ollut ongelma Nivellen asemalle vuonna 1915 tai 1916, mutta ranskalaisten miesvahvuus alkoi vuonna 1917 huveta. Ranskalaisten rivisotilaiden taistelutahto oli alkanut horjua jo Verdunissa edellisenä vuonna. Nivelle oli luvannut sotilailleen voiton kevään suurhyökkäyksessä ja sotilaat uskoivat häntä. Pian hyökkäyksen alkamisen jälkeen sotilaille selvisi, että Nivelle tarjosi samaa vanhaa sotaa kuin Joffre. Mielipiteet muuttuivat nopeasti ja laajasti rivimiesten, alempien johtajien ja politiikkojen keskuudessa. Ranskan hallitukselle ja presidentille selvisi nopeasti, että hyökkäyksen jatkamisella ei saavutettaisi yhtään mitään. Nivelle siirrettiin nopeasti syrjään ja komentajuus siirrettiin kenraali [[Philippe Pétain]]ille.
Pétain tuli komentajaksi vaikeassa tilanteessa. ”Kollektiivinen tottelemattomuus” oli levinnyt laajalle ranskalaisissa yksiköissä. Tämä oli selkeä osoitus siitä, että ranskalaiset sotilaat eivät aikoneet enää jatkaa sotimista samalla tavalla kuin aikaisemmin sodan aikana. Kapinointia esiintyi 68 divisioonassa 112 divisioonasta.
Yleisesti sotilasjohdon vastaus kapinaan oli sovitteleva: sotilaille luvattiin lomia, parempaa huoltoa ja parempia olosuhteita. Tärkeimpänä tekona Nivellen hyökkäys keskeytettiin ja luvattiin, ettei isoja hyökkäysyrityksiä tehtäisi enää tulevaisuudessa. Nimellisesti ranskalaiset sotilasjohtajat syyttivät ongelmista agitaattoreita ja vallankumouksellisia, mutta todellisuudessa asia ei ollut näin. Laajasta kapinasta huolimatta teloitettuja oli hyvin vähän, vain 50–70 miestä. Jos teloitettuja olisi ollut enemmän olisi kapinalla voinut olla vakavampia seurauksia Ranskan kyvylle jatkaa sotaa.
==Seuraukset==
| |||