'''Tyyne-Kerttu Virkki''' tunnetaan(aik. käsityönWirkki, ja[[5. käsityökulttuurinkesäkuuta]] puolestapuhujana[[1907]] [[Sakkola]] – [[20. Vuonnamarraskuuta]] 1977[[2000]] käsityöneuvoksen[[Helsinki]]) arvonimenoli saanutkäsityönopettaja, Virkkiyrittäjä tekija uransaOmin käsityönKäsin parissa-lehden päätoimittaja 1944–1970. Elämänsä aikana Tyyne-Kerttu Virkki teki määrätietoisesti työtä käsityön ja käsityökultuurin hyväksi . perustaenVuosina mm1941–1944 hän työskenteli Itä-Karjalan sotilashallinnon alaisena työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana ja Aunuksen piirin työtupatoiminnan johtajana. Vuonna 1947 Virkki perusti koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n, jonka toimintaidea perustui siirtokarjalaisen väestön työllistämiseen työtuvissa ja kodeissa ympäri maata. Vuonna 1977 Tyyne-Kerttu Virkki sai käsityöneuvoksen arvonimen sekä perusti nimeään kantavan [[Virkki-käsityömuseo]]n, johon kuuluu noin 3000 esineen kulttuurihistoriallisesti arvokas käsityökokoelma. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/museo.htm | Nimeke =Virkki käsityömuseo | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen käsityön museo | Viitattu = 14.12.2012 }}</ref> ▼{{Korjattava|määritelmä, etunimellä puhuttelu pois, tyylin viilausta}}
▲'''Tyyne-Kerttu Virkki''' tunnetaan käsityön ja käsityökulttuurin puolestapuhujana. Vuonna 1977 käsityöneuvoksen arvonimen saanut Virkki teki uransa käsityön parissa. Elämänsä aikana teki määrätietoisesti työtä käsityön ja käsityökultuurin hyväksi perustaen mm. nimeään kantavan [[Virkki-käsityömuseo]]n, johon kuuluu noin 3000 esineen kulttuurihistoriallisesti arvokas käsityökokoelma. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kolumbus.fi/virkki-museum/museo.htm | Nimeke =Virkki käsityömuseo | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen käsityön museo | Viitattu = 14.12.2012 }}</ref>
== Lapsuus ==
Tyyne-Kerttu Wirkki syntyi 5.6.1907 [[Sakkola]]ssa Karjalan kannaksella. Lapsuutensa hän vietti suurella Wirkkilän tilalla., jonka Tyyne-KertunKerttu isäVirkin oli,vanhemmat yhdessäolivat toisenhankkineet vaimonpakkohuutokaupasta javuonna Tyyne-Kertun1906. äidinTähän kanssaWirkkilän hankkinuttilaksi entisennimettyyn entiseen Lampun tilantilaan kuuluivat myös kauppahuone, kauppahuoneenmajatalo, jaoma majatalonsaha, pakkohuutokaupastamylly vuonnaja 1906sähkölaitos. WirkkilänTila tilaoli karjalainen suurperheen talo, ja se toimi 1930-luvulle asti karjanhoidon ja maanvilejlyksen mallitilana. Tilalla oli kauppa, majatalo, oma saha, mylly ja sähkölaitos. Oman väen lisäksi tilalla oli paljon palveluskuntaa sekä maatalousharjoittelijoita, jotka toimivat töissä maatilalla ja tilan kaupassa.
Hyvistä puitteista huolimatta Tyyne-KertunKerttu lapsuuttaVirkin voisilapsuus kuvaillaoli ankeaksi:ankea, sillä hän sairastui kolmevuotiaana tuberkuloosiin, jajonka vuoksi joutui vietäämään pitkiä aikoja parantoloissa poissa kotoaan. Tuberkuloosi jätti sekä henkiset että fyysiset jälkensä Tyyne-KerttuunVirkkiin, ja vei hautaan myös Tyyne-Kertunhänen äitinsä Maria Wirkin (os.Laamanen, kuoli äidin1911), sekä kahdeksan lapsen sisaruskatraasta myös yhden veljen ja sisaren.
== Koulutie ==
Tyyne-KertunKerttu Virkin koulutie alkoi kiertokoulusta, josta hän kahdeksanvuotiaana siirtyi Sakkolan kansakouluun. Yksitoistavuotiaana hän siirtyi oppikouluun Käkisalmen yhteiskouluun, jota kävi yhteensä 7 vuosiluokkaa. jättäenKeskenjääneen koulunoppikoulun keskenjälkeen jaTyyne-Kerttu siirtyenVirkki siirtyi ensin Petäjäjärven emäntäkouluun ja sen jälkeen Helsingin käsityönopettajaseminaariin, josta valmistui käsityönopettajaksi vuonna [[1929]]. Jo kouluaikoina Tyyne-Kerttu löysi musiikin, josta, käsityön ohella, tuli hänelle rakas ja elinikäinen harrastus.
== Elämäntyö käsityön parissa ==
=== Tie käsityönopettajaksi ===
Kertomansa mukaan Tyyne-Kerttu oli aina tehnyt käsitöitä ja siten käsityöalalle suuntautuminen oli Tyyne-Kertulle luonteva vaihtoehto. Opiskeluaikansa jälkeen Tyyne-Kerttu Virkki auskultoi Helsingin tyttönormaalilyseossa vuosina 1929-1931. Samaan aikaan hän toimi pukuompelulinjan opettajana Helsingin kaupungin työtupien kursseilla. Vuonna 1933 Tyyne-KerttuVirkki aloitti opinnot Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistossa, josta valmistui 1934. Opetuskokemusta kertyi myös erilaisilta kudontakursseilta. Myöhemmin vuonna 1934 Tyyne-KerttuVirkki kutsuttiin opettajaksi Kehtnan Kotitalouskorkeakouluuun Viroon. Virossa vietetyt vuodet olivat Tyyne-Kertulle merkityksellisiä ja ystävyssuhteet virolaisiin ystäviin kestivät koko hänen elämänsä ajan. Kotimaahan palattuaan Tyyne-Kerttuhän toimi erilaisissa käsityöopettajan tehtävissä, mm. Malmin työtuvan johtajana sekä Ensimmäisen kiertävän kotiteollisuuskoulun johtajana ja ammattiopettajana Johanneksessa.
=== Vuodet Aunuksessa ===
Talvisodan aikana Tyyne-Kerttu Virkki toimi ensin siirtoväen Työtupatyötupa- ja kotiteollisuustarkastajana, ja jatkosodan aikana 1941-1944 hänet kutsuttiin Aunuksen piirin työtupa- ja kotiteollisuustarkastajaksi. Ompelu- ja korjaustöiden ohella kansanomaisesta käsityön tallentamisesta ja elvyttämisestä muodostui yksi työtupien keskeisimmistä tehtävistä. Sota-ajan materiaalipula raamitti työtupien toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta pakotti uusiin oivalluksiin ja kokeiluihin. Aunuksessa vietettämiensä vuosien aikana Tyyne-KerttuVirkki alkoi perehtyä syvemmin karjalaiseen käsityöperinteeseen, ja siten vuodet Aunuksessa ovat koko hänen uransa kannalta merkittävässä roolissa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös hänen käsityökokoelmansa ensimmäiset noin 300 esinettä.
=== Ura päätoimittajana, toimitusjohtajana ja museon johtajana ===
Keväällä 1944 Tyyne-KerttuVirkki aloitti pitkäaikaisen päätoimittajan työnsä Omin käsin -lehdessä. Lehden tehtävänä oli käsityötaidon ja kansallisen käsityöperinteen vaaliminen, mutta Tyyne-KerttuVirkki toi lehteen myös uudenlaisen, sisustukseen painottuneen juttutyypin. Sotiensotien jälkeinenjälkeisen niukkuusniukkuuden oliestetiikan edelleentoimiessa Tyyne-Kertunyhä luovuudenhänen lähdeinnostuksensa lähteenä. LehdenOmin käsin -lehden sivuilla esiteltiin paljon ideoita kodin kaunistamiseen. Tyyne-KertunKerttu Virkin [[Helsinki|Helsingin]] [[Taivallahti|Taivallahdessa]] sijaitsevassasijaitseva koti toimikintoimi hänenVirkin päätoimittaja-aikoinaanaikoina usein kuvauspaikkana monissa Omin käsin -lehden jutuissa. Lehti edisti monella tapaa myös kansainvälisyyttä, ja päätoimittajana Tyyne-KerttuVirkki kirjoitti lehteen juttuja ulkomaanmatkoillansa kohtaamasta käsityökulttuurista. Päätoimittajan työstään Tyyne-KerttuVirkki eläköityi vasta vuonna 1970.
Tyyne-Kerttu Virkki oli mukana perustamassa Koti- ja taideteollisuuslikke VOKKIVokki Oy:ta vuonna 1947. Osakeyhtiön tärkeimpänä tehtävänä oli tarjota kotityötä siirtoväelle mm. kutojina. Vuoteen 1950 asti Tyyne-KerttuVirkki toimi johtokunnan jäsenenä, jonka jälkeen osake-enemmistön ostettuaan hänestä tuli Vokki Oy:n toimitusjohtaja. Samalla hän toimi myös yrityksen mallisuunnittelijana. 1954 Vokki Oy:n tiloihin avattiin myymälä. 1970-luvulle tultaessa Vokki Oy:n toiminta vähitellen heikkeni ja toiminta myöhemmin lopetettiin.
Vuonna 1952 Tyyne-Kerttu Virkki muutti arkkitehti [[Elsi Borg]]in suunnittelemaan As.Oy. Merikannontie 3:een, jossa asui aina kuolemaansa, vuoteen 2000 saakka. Kotinsa hän jätti perinnökseen perustamalleen säätiölle. Virkin entistetty koti toimii osana [[Virkki-käsityömuseotakäsityömuseo]]ta.
Vuonna 1977 Tyyne-Kerttu Virkki sai 70 vuotta täyttäessään käsityöneuvoksen arvonimen. Samana vuonna hän perusti nimeään kantavan [[Virkki -käsityömuseonkäsityömuseo]]n ja vuotta myöhemmin säätiön ylläpitämään museon toimintaa ja hoitamaan ja hallinnoimaan kerättyjä kokoelmia sekä elvyttämään karjalaista perinnekulttuuria. Tyyne-Kerttu Virkki toimi itse museonjohtajana ja säätiön hallituksen puheenjohtajana. Museo kokoelmineen siirtyi vuonna 1995 Karjalatalolle Käpylään ja vuonna 2010 Virkki-kokoelmat liitettiin osaksi Suomen käsityön museon kokoelmia.
Tyyne-Kerttu Virkki kuoli 20.11.20122000. Käsityön parissa elämäntyönsä tehneen Tyyne-KertunVirkin muistoa vaalitaan Virkki-säätiön vuosittain järjestämien käsityöseminaarien muodossa.
== Lähteet ==
[[Luokka:Suomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1907 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 20122000 kuolleet]]
| 