Ero sivun ”Pienikorvakettu” versioiden välillä

119 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
kh, lähdepyyntö
(+{{korjattava/kieli}})
(kh, lähdepyyntö)
| levinneisyys_teksti =
}}
'''Pienikorvakettu''' (''Atelocynus microtis''), tunnetaan myös nimellä '''Pienikorvakoirapienikorvakoira''' tai '''Zorrozorro negro''' tai '''kärppäkettu'''.<ref>[http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Atelocynus%20microtis Atelocynus microtis] Luomus nimistötoimikunta</ref>, on Etelä-Amerikassa tavattava koiraeläin.
 
Pienikorvakettu tunnetaan useilla eri nimillä eri puoellapuolella maailmamaailmaa, kuten mm.; Espanjassa ''zorro de oreja corta, zorro ojizarco, zorro sabanero'' ja zorro negro ja Portugalissa nimellä. ''cachorro-do-mato-de-orelha-curta.''
 
Pienikorvakettujen esivanhemmat ovat sopeutuneet elämään trooppisissa sademetsissä. Levinneisyys on Amazonin sademetsän alueella Etelä-Amerikassa (Perussa, Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa ja mahdollisesti myös Venezuelassa.) Sademetsässä se elää erilaisissa ympäristöissä, mieluusti paikoissa missä on vähiten ihmisten häiriöitä.
 
==YleisyysTuntomerkit==
Pienikorvakettu on lyhyt ja hoikka sekä lyhyt raajainenlyhytraajainen ja pyöreä korvainenpyöreäkorvainen. Kuono on ketun kaltainen sekä häntä tuuhea häntä.
Turkin väri vaihtelee tummasta punertavan harmaaseen, mutta se voi olla myös melkein tummansininen, kahvin ruskeakahvinruskea, tummman harmaatummanharmaa tai kastanjan harmaasta mustaan ja turkki on lyhyt, myös paksu ja pörröinen. Tassut ovat osittain räpylämaiseträpylämäiset, sillä se on sopeutunut osittain vedenalaiseen elinympäristöön. Tämän lajin naaraat ovat noin 1/3 osaa suurempia kuin urokset.
 
Se liikkuu kevyesti kuin kissa. Rintakehä on hieman kapea, jossaja siinä tummat sävyt sekoittuvat myös kirkkaiden värien kanssa, vatsa on punertava. Tällä lajilla on pitkänomainen pää ja pitkät koiramaiset hampaat, ulkonevat hampaat myös suun ollessa kiinni.
 
==Ruokavalio==
Pienikorvakettu on pääasiassa lihansyöjä ja sen suurimman osan sen ruokavaliosta muodostaa kala, hyönteiset sekä pienet nisäkkäät. Cocha Cashun biologinen asema Perussa on tutkinut pienenkorvaketun ruokavaliota, ja hese ovaton saaneetsaanut seuraavanlaisen tuloksen: kalaa 28%, hyönteisiä 17%, pieniä nisäkkätiä 13%, erilaisia hedelmiä 10%, lintuja 10%, rapuja 10%, sammakkoja 4% ja matelijoita 3%.{{Lähde}}
 
==Lisääntyminen ja käyttäytyminen==
Tämän lajin ainutlaatuinen käyttäytyminen ei ole tyypillistä muille koiraeläimille. Tämän lajin naaraat ovat noin 1/3 osaa suurempia kuin urokset. Nämä lajin edustajat suosivat yksinäistä elämää. Kiihtyneet urokset nostavat selkä karvansaselkäkarvansa pystyyn ja innoissaan ne suihkuttavat myskiä hännän alla olevista rauhasista.
 
Pienikorvaketun elinkaari on tuntematon, sen keskimääräistä ikää ei tiedetä sekäeikä raskausajasta eitiineysajasta ole tietoa. Oletetaan, että laji saavuttaa sukukypsyyden noin vuoden iässä.
 
==Uhat, selvitytyminenselviytyminen ja ekologinen lokeroituminen==
PienikoriakettuPienikorvakettu kilpailee ravinnosta mm. jaguarinjaguaarin, puuman, oselotin, isosaukon sekä pensasketun kanssa.
 
Villi koiratVillikoirat aiheuttavat merkittävän uhan pienikorvakettu kannallepienikorvakettukannalle, koska ne helpottavat tautien leviämistä, kuten penikkatautia sekä rabiesta villeille lajeille. Myös ihmiset vaikuttava senvaikuttavat väestönkannan pienenemiseen tuhoamalla lajien luonnollista elinympäristöä sademetsissä. Tutkijoilla on silti vähän tietoa lajin biologiasta.
 
==Aseman säilyttäminen==
10 262

muokkausta