Ero sivun ”Multimedia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Multimedia-termille ei ole tarkoin rajattua määritelmää. Sana itsessään tarkoittaa [[media]]a, joka yhdistelee muita mediamuotoja kuten tekstiä, ääntä, kuvaa, videokuvaa, [[animaatio]]ta tai interaktiivisuutta. Tämän määritelmän mukaan audiovisuaalisuutta sisältävä teatteriesitys, tai kirja jossa on kuvia, olisi multimediaa. Arkikielessä multimedia yhdistetään nykyään tietokoneisiin ja [[digitaalisuus|digitaalisuuteen]].
 
Multimedia-termin lanseerasi lauluntekijä ja muusikko [[Bobb Goldstein]] vuonna 1966 "Lightworks"-esityksellään, jossa käytettiin musiikin lisäksi kuvia. Tämä aloitti multimediaesitysten trendin, joka lopulta johti [[musiikkivideo]]iden syntyyn. <ref>{{Verkkoviite |Osoite =http://www.onlineuniversity.net/marketing/multimedia-history-and-resources/ | Nimeke = Multimedia History and Resources | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Onlineuniversity.net. | Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref> 1980-luvulla kotitietokoneiden yleistyessä multimedian suosio lähti räjähtävään nousuun tietokoneiden tarjoamien interaktiivisten mahdollisuuksien lisäännyttyä. Tämän myötä kuka tahansa pystyi ohjaamaan multimedian kulkua omalta koneeltaan käsin.
 
Uusin käänne multimedian kehityksessä on [[internet]]in tuomat mahdollisuudet. Verkko on täynnä multimediaesityksiä ja -sovelluksia, joihin jokainen pääsee käsiksi. Käyttäjät vaikuttavat toisiinsa ja laitteisiin. Uusin teknologia mahdollistaa haptiikan eli [[tuntopalaute|tuntopalautteen]] käytön multimediasovelluksissa. Käyttäjä voidaan saada tuntemaan esimerkiksi värinää (pelikonsolien tärinäohjaimet), pintatekstuureita tai kipua. Kosketusta voidaan käyttää myös multimedialaitteiden ohjauksessa esimerkiksi taulutietokoneissa tai [[älypuhelin|älypuhelimissa]]. Myös hajuaistin käyttöä osana multimediaa on kokeiltu. Smellophone-sirun avulla voi lähettää hajuaistimuksia matkapuhelimesta toiseen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gizmag.com/the-smellophone/9281/ | Nimeke = The Smellophone | Tekijä = Hanlon, Mike | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.5.2008 | Julkaisupaikka = Gizmag.com. | Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref>
 
==Multimedian kategoriat==
Rivi 23:
==Käyttökohteita==
===Mainonnassa===
Multimediaa käytetään ahkerasti mainonnassa, erityisesti sähköisessä toimintaympäristössä. Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että painetun mainonnan osuus oli 58,0% ja sähköisen mainonnan osuus 39,1% mediamainonnasta. Sähköisen mainonnan osuus on noussut tasaisesti vuosi vuodelta siinä missä painettu mainonta on hiljalleen vähentynyt. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/Markkinointiviestinnan_maara_2010.pdf | Nimeke = Markkinointiviestinnän Määrä Suomessa 2010 | Tekijä = TNS Gallup Oy | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.05.2011 | Julkaisupaikka = Mainostajat.fi.| Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref> Multimediamainontaa on nähtävillä myös katukuvassa erilaisten videotaulujen muodossa.
===Työelämässä===
Multimediaa käytetään eri aloilla hyödyksi etenkin kouluttamisen ja kommunikoinnin tukena. Esimerkiksi erilaiset simulaatioharjoitteet ja havainnolliset mallinnukset toteutetaan usein multimedian avulla.
Rivi 29:
Isot sanomalehtitalot ovat kehittäneet paperisten julkaisujensa rinnalle lehtiensä verkkoversioita, joissa on paljon multimediaominaisuuksia. Lähes kaikilla Suomen suurimmilla sanomalehdillä on omat verkkolehtensä, joita voi lukea myös mobiililaitteen kautta.
===Oppimisessa===
Multimediaa käytetään kasvavissa määrin opetuksen ja oppimisen apuna. Multimedian tehokkuus oppimisessa perustuu sen kykyyn yhdistellä eri mediamuotoja, minkä on todettu tehostavan oppimista. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldcat.org/title/cambridge-handbook-of-multimedia-learning/oclc/123232811/viewport | Nimeke = The Cambridge Handbook of Multimedia Learning | Tekijä = Mayer, Richard | Tiedostomuoto = | Selite = s.31 | Julkaisu = | Ajankohta = 15.8.2005 | Julkaisupaikka = Worldcat.org.| Julkaisija = | Viitattu = 20.11.2012}}</ref> Kouluissa käytetään yhä useammin piirtoheittimien sijasta [[videoprojektori|videoprojektoreita]], jolla voidaan näyttää staattisten dokumenttien lisäksi myös videokuvaa esimerkiksi Internetin videopalveluista [[Helsingin yliopisto]]ssa opetuksen tukena käytetään interaktiivisia älytauluja <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hyvasti-piirtoheitin-uudet-oppimismenetelmat-yleistyvat-korkeakouluissa | Nimeke = Hyvästi piirtoheitin: Uudet oppimismenetelmät yleistyvät korkeakouluissa | Tekijä = Koljonen, Laura | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.11.2012 | Julkaisupaikka = Suomenkuvalehti.fi.| Julkaisija = | Viitattu = 22.12.2012}}</ref> ja tekniikkaa on jalkautettu oppilaiden pariin myös Nokian alakouluissa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/alytaulu_ja_tabletti_loysivat_yhteyden_nokialla/6372457 | Nimeke = Älytaulu ja tabletti löysivät yhteyden Nokialla | Tekijä = Kokko, Tiina | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 12.11.2012 | Julkaisupaikka = Yle.fi.| Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref>
Sähköinen oppimisympäristö ja [[e-oppiminen|e-oppimishankkeet]] perustuvat pitkälti multimedian varaan. Multimediasovellusten tehokkuudesta opetuskäytössä on saatu paljon positiivista näyttöä, mutta hyödyllisyyttä ja eri käyttökeinoja ei ole vielä kattavasti tutkittu. Pohjoismaiden yhteistyössä toteutetussa Nordic 2006 -tutkimuksessa yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista opettajista totesi tietotekniikan käytöllä olevan suuri tai erittäin suuri vaikutus kirjoitustaidon opettamisen tehokkuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oph.fi/download/47371_eLearning_Nordic.pdf | Nimeke = E-learning Nordic 2006: Tietotekniikan vaikutukset koulutyöhön | Tekijä = Pedersen, Sanya Gertsen et al. | Tiedostomuoto = pdf| Selite = s.31-33 | Julkaisu = | Ajankohta = 14.7.2010 | Julkaisupaikka = Opetushallitus.fi.| Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref>