Ero sivun ”Tornionlaakso” versioiden välillä

Tornionlaakso on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. '''Tornionlaaksolla''' (joskus myös '''Tornionjokilaakso''') tarkoitetaan [[Tornionjoki|Tornion]]- ja [[Muonionjoki|Muonionjoen]] varressa [[Suomi|Suomen]] ja [[Ruotsi]]n rajalla sijaitsevia kuntia molemmin puolin jokia. Alue muodostaa yhtenäisen murrealueen, ja on historiallisesti kuulunut samaan Ruotsin Länsipohjan maakuntaan vuoteen 1809 asti, jolloin alue jaettiin Ruotsin ja Keisarillisen Venäjän kesken vetämällä näiden raja aluetta halkoviin Tornion- ja Muonionjokiin. Suomen itsenäistyttyä joki on muodostanut Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan.▼

[[Torniolaakson seutukunta|Torniolaakso]] on myös yksi Suomen seutukunnista, joka käsittää Pellon ja Ylitornion kunnat.▼

Tornionlaaksosta tai Tornionjokilaaksosta puhutaan usein omana maakuntanaan, vaikka alue kuuluukin Suomen puolella [[Lapin lääni|Lapin maakuntaan]]. Tällä halutaan korostaa rajan ylittävän kulttuuriin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; [[suomi]] ja [[meän kieli]]. Kulttuurillista yhtenäisyyttä selittää se, että vuoteen [[1809]] eli [[Haminan rauha]]an asti alueen läpi ei kulkenut valtakunnanrajaa. Nykyisen rajan eri puolet kuuluivat samaan maakuntaan, kun taas muu osa nykyista Suomen Lapin maakuntaa kuuluivat Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin. Tornionlaaksossa onkin pitkään mielletty rajantakainen seutu läheisemmäksi kuin muu maakunta - Suomessa Suomen Lappi ja Ruotsissa muu osa Norrbottenia. Jokivarresta löytyy nykyäänkin samannimisiä kyliä eri puolilla rajaa, kuten Suomen [[Juoksenki]] sekä Ruotsin [[Juoksenki (Ruotsi)|Juoksengi]] tai Suomen Jarhoinen ja Ruotsin Jarhois. Myös sukulaisuussuhteet ylittävät valtakunnarajan ja nykyäänkin rajan ylittävät avioliitot ([[Poikkinainti]]) ovat melko tavallisia. 1900-luvulla suomenkielinen rajaseutu koettiin Ruotsissa pitkään eräällä tapaa ongelmalliseksi alueeksi. Ruotsin Tornionlaaksoa pyrittiin ruotsalaistamaan etenkin vuosisadan jälkipuoliskolla, minkä vuoksi alue ei ole enää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremmat sukupolvet ovat jo osin etusijalla ruotsinkielisiä. ▼

Historiallisesti Tornionlaakso on osa [[Peräpohjola]]a. Tornio on alueen kaupallinen ja historiallinen keskus, jonka menetettyään Ruotsi perusti omalle puolelle rajaa Haaparannan kaupungin, jotka yhdessä muodostavat kaksoiskaupungin. Väestö vähenee pohjoista kohti ja Ruotsin puoleinen osa on Suomea harvemmin asutettu. Muita merkittäviä keskuksia ovat Kiiruna, Ylitornio ja Övertorneå sekä Pello, jotka tosin kaikki ovat kärsineet voimakkaasta väestön vähenemisestä. Huomattava on myös Ylläksen matkailukeskus Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä Kolarin kunnassa.▼