Ero sivun ”Taistelulaiva Bismarck” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 32:
==Viimeinen taistelu==
 
Bismarck oli saanut lieviä vaurioita (yksi merimies kuoli lennettyään päin laipiota) kun sen kimppuun hyökkäsi kaksitasoisia torpedokoneita, ja otti suunnan kohti Ranskaa, missä sen oli tarkoitus rantautua Brestin satamaan. Enimmäkseen tämä kuitenkin johtui siitä, että aluksen kapteeni [[LütjensErnst Lindemann]] oli pelästynyt hyökkäyksestä ja väittänyt, että lukuisia koneita oli ammuttu alas, vaikka todellisuudessa yksikään ei ollut pudonnut. [[Iso-Britannia]] laittoi kaikki käytettävissä olleet laivansa ja lentokoneensa sen perään. Huolimatta vaurioistaan Bismarck onnistui kuitenkin pysyttelemään vielä vuorokauden poissa sadan brittialuksen ulottuvilta. Kello 10.35, noin 30 tuntia sen jälkeen kun britit olivat kadottaneet saksalaisaluksen näkyvistään, [[Consolidated Catalina]] -lentovene havaitsi sen ja onnistui nipin napin pakenemaan paikalta täynnä ilmatorjunnan aiheuttamia reikiä. Britit lähettivät Bismarckin kimppuun oitis 15 kaksitasoista [[Swordfish]]-torpedokonetta, joista yksi onnistui onnella vaurioittamaan aluksen peräsintä. Kun peräsin oli jumissa, ei laiva voinut enää jatkaa matkaansa, vaan havaintojen mukaan pyöri pitkän aikaa paikallaan. Meri oli liian kylmä ja rauhaton, jotta sukeltajat olisivat voineet korjata vaurion, eikä konehuoneeseen päässyt, koska se oli tulvinut vettä ja oli täynnä öljyä. Brittialukset pystyivät helposti saartamaan paikalleen jämähtäneen aluksen. Prinz Eugen lähetettiin Atlantille pakenemaan Kuninkaallista Laivastoa ja jatkamaan alkuperäistä tehtävää.
 
Koska Prinz Eugen oli komennettu jo päiviä aiemmin pois taistelualueelta, ei Bismarckilla ollut apunaan yhtään saksalaisalusta. Lisäksi miesten taistelutahto oli kärsinyt aluksen sotatoimia johtavan amiraali Lütjen epäsuosion takia. Britit alkoivat tulittaa alusta, mutta huolimatta navigointikykynsä puutteista, Bismarck vastasi tuleen tulella, mutta täpäristä ohilaukauksista huolimatta se ei osunut kertaakaan. Se sai kaksi pahaa osumaa tykkitorniin ja tulenjohtolaitteisiin ja alle tunnissa alus oli ilmiliekeissä, suurin osa siitä ei enää muistuttanut taistelulaivaa ja miehistö oli joko veden varassa, tai kannella tekemässä kuolemaa. Kun yhteys komentosillalle oli katkennut, kapteeni Lindemann tiesi mitä tuleman piti. Hän antoi miehistölle käskyn avata Bismarckin pohjaventtiilit ja aktivoida jäähdytysventtiileihin sijoitetut aikasytytteiset räjähteet. Kun näin oli tehty, kapteeni määräsi kaikki miehet hyppäämään yli laidan.