Ero sivun ”Kartanon naiset” versioiden välillä

}}

'''Kartanon naiset''' on [[Ilmari Unho]]n ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta [[1944]]. Se perustuu [[Gund von Numers|Gund von Numers-Snellmanin]] romaaniin ''Kartanon naiset'' (1942), joka ilmestyi suomeksi 1943. Elokuva kertoo Larsvikin kartanon naisten ja varsinkin sen nuoren patruunan, Barbin, kohtaloista [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myrskyissä.<ref name=SKF368,370/>

 

==Näyttelijät==

[[Välirauhan aika|Välirauhan]] kesänä [[1940]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] haltuun joutuneen Hangon rajalle aletaan rakentaa puolustusjärjestelmää. Jukka saapuu johtamaan linnoitustöitä. Hän majoittuu Larsvikiin. Barbin ja Jukan suhde syvenee rakkaudeksi, Cecilia huvittelee nuoren luutnantin kanssa. Barbi alkaa odottaa Jukan lasta. Jukka joutuu lähtemään [[jatkosota]]an kesällä [[1941]], eikä Barbi ehdi kertoa raskaudestaan. Irjan puoliso Freddi saa surmansa jatkosodan alussa. Rolf von Otter haavoittuu ja palaa Lintulahteen. Hän vierailee Barbin luona ja ehdottaa tälle muuttoa Lintulahteen, joka sijaitsee turvallisen matkan päässä Hangon neuvostotykeistä. Barbi on hädin tuskin ehtinyt kieltäytyä ehdotuksesta, kun tykkituli tuhoaa Larsvikin. Hän herää Lintulahdessa samoin kuin Inga von Otter heräsi Larsvikissa talvisodan jouluna, jolloin osa Lintulahden kartanosta tuhottiin ilmahyökkäyksessä.

 

 

==Kuvausaika ja -paikat==

''Kartanon naiset'' kuvattiin [[26. heinäkuuta]] 1944 – [[8. marraskuuta]] 1944. Elokuvan ulkokuvat otettiin [[Kirkkonummi|Kirkkonummella]]. Larsvikin kartanoa esitti [[Oitbackan kartano]], vihkiäiskohtaus kuvattiin pääkirkolla. Studiokuvaukset suoritettiin Helsingin [[Munkkisaari|Munkkisaaren]] studioilla. Kuvaaja Pentti Lintoselle ''Kartanon naiset'' oli ensimmäinen elokuvatyö.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 367 ja 370</ref>

 

''Kartanon naiset'' sai ristiriitaisen vastaanoton. [[Aamulehti|Aamulehden]] kriitikon mukaan "Filmin aatepohja on aito ja tosi ja parhaimmissa kohdissaan sen paatos nousee komeasti ja vaikuttavasti talvisodan hengessä --- Tiettyä pateettisuutta ja pingottuneisuutta on havaittavissa. --- Suomalainen tuntu on kauttaaltaan elävä ja selvästi tajuttava." Vasemmistolehdistä [[Uutispäivä Demari|Suomen Sosialidemokraatin]] kriitikko ei ymmärtänyt, miksi suomalaisen naisen osuutta sodassa piti kuvata rikkaiden kartanon naisten kautta. Lehti mitätöi täysin varakkaiden naisten osuuden sotaponnistuksissa ja ylisti vähäosaisten naisten uhrauksia. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] kriitikko piti "filmin hermoa" teennäisenä ja pakotettuna ja huomautti huumorin täydellisestä puuttumisesta. Kaikkiaan aikalaiskriitikot kokivat ''Kartanon naisten'' arvokkuuden ikäväksi ja vakavuuden painostavaksi. Näyttelijöiden suorituksia kiitettiin. Esiin nostettiin eritoten Helinän tulkinta Barbarasta.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 369 ja 370</ref>

 

 

''Kartanon naisten'' menestys elokuvateattereissa oli vuoden 1944 neljänneksi paras. Televisiossa elokuva sai ensi-iltansa [[19. huhtikuuta]] [[1961]].<ref name=SKF368,370>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 368 ja 370</ref>

 

==Lähteet==