Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä

3 172 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 83.145.207.235 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Xqbot tekemään versioon.)
[[Kuva:Augustus.jpg|thumb|Patsaiden perusteella tiedetään, että Rooman keisarit olivat erittäin vakavaa porukkaa. He eivät virnuilleet tai elehtineet rivosti. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he olisi osanneet pitää hauskaa: Augustus esitetään tässä veistoksessa heittämässä [[tikka]]a keisarilliseen darts-tauluun. Keisarin jaloissa oleva hahmo ilmentää mittakaavaa; Augustus oli n. 12 metriä pitkä.]]
{{Rooman hallinto}}[[Kuva:Statue-Augustus.jpg|left|thumb|200px|Rooman keisari [[Augustus]]. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla [[Cupido]] ratsastaa [[delfiini]]llä.]]
'''Rooman keisari''' on titteli, jota käytetään [[Augustus|Augustuksen]] lähinnä omaan käyttöönsä hyvin kauan sitten (ennen kuin edes [[Jeesus]]ta oli keksitty) kehittämästä virasta. Virka syntyi Augustuksen hienotunteisuuden johdosta. Hän tiesi olevansa käytännössä Rooman [[tasavalta|tasavallan]] [[kuningas]], muttei halunnut käyttää [[ko.]] nimeä peläten sen loukkaavan joitakin kansalaisia (ja myös sitä, että nämä kansalaiset saattaisivat vuorostaan loukata häntä terävillä metalliesineillä). [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] johtajaa vuodesta 27 eaa. eteenpäin kutsutaan selkeyden vuoksi keisariksi, vaikka olemassa olisi useita vaihtoehtoisia nimityksiä, kuten ''murhanhimoinen hullu'', ''verenhimoinen hullu'' ja ''vähämielinen hullu''. Joistakin keisareistan on oikeutettua käyttää myös nimityksiä ''seksihullu'', ''sotahullu'' ja ''raivohullu''.
'''Rooman keisari''' on [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]] jälkeisen ajan [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] hallitsijoista käytetty nimi. Varsinaista Rooman [[keisari]]n virkaa ei ollut, vaan kyse oli useiden virkojen ja valtuuksien yhdistelmästä, joka muuttui vuosisatojen kuluessa.
 
==Tittelin alkuperä==
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan ''prinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
 
Nimitys ''keisari'' juontaa tietysti nimensä kaikkien roomalaisnousukkaiden [[isä]]stä [[Julius Caesar]]ista. Augustuksen nokkelin urasiirto oli ollut ryhtyä Caesarin adoptiopojaksi (toiseksi nokkelin oli olla seurustelematta [[Kleopatra]]n kanssa). Parasta Rooman ''de facto'' kuninkaaksi pääsemisessä oli, että Augustus sai itse valikoida titulatuuransa hyvin laajasta ja monipuolisesta valikoimasta. Sydämellisessä yhteisymmärryksessä ja aika helvetin peloissaan ollut senaatti myönsi Augustukselle [[joulu|saturnalialahjaksi]] kaikki tämän toivelistalla olleet arvonimet, koska tämä oli ollut niin kiltti poika eikä ollut surmauttanut kovin monia senaattoreita, ainakaan avoimesti ja sotkuisesti. Augustus sai mm. arvonimet ''[[paavi|pontifex maximus]]'', ''Tussilago farfara'' ja ''imperator''. Hänelle myönnettiin myös ''ensimmäisen kansalaisen'' (''princeps'') arvo. Koska valta Rooman tasavallassa kuului [[kansa]]lle, tulisi asioista päätettäessä tietysti ''ensin'' kysyä ''ensimmäisen'' kansalaisen mielipidettä. Loogista, vai mitä?
Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkoihin. Yleensä keisari valitutti itsensä sekä [[konsuli|konsuliksi]] että [[kensori]]ksi. Hän johti myös senaattia [[princeps senatus|princeps senatuksen]] (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-pappien [[kollegio]]ta [[pontifex maximus|pontifex maximuksen]] viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (''dignitas'' ja ''auctoritas''). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös ''[[imperium]] maius'' (suurempi imperium) ja [[tribuuni]]noikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydellinen koskemattomuus.
 
==Viran kehitys==
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
 
Keisarivallan alkuvaihetta kutsutaan ''prinsipaatiksi'' ensimmäisen kansalaisen arvonimen mukaan. Keisarin valta vakiintui ensimmäisen kahden vuosisadan aikana. Vakiintumisprosessi oli hyvin erikoinen, sillä useat keisarit, kuten [[Caligula]] ja [[Nero]], eivät olleet kovin ''vakiintuneita'' persoonallisuuksia. Keisarius alkoi selvästi kehittyä kohti modernia länsieurooppalaista [[monarkia]]a, jossa valtionpäämiehen merkittävimpänä tehtävänä on tarjota kansalle puheenaiheita omalla käytöksellään. Nykyisin tosin esimerkiksi [[Elisabet II]] ei voi antaa ristiinnaulita kokonaisen kaupungin asujaimistoa vain siksi, että hänellä on huono päivä – lisäksi on vedottava kansalliseen turvallisuuteen.
Suomen kielen ''keisari''-sana juontuu [[Julius Caesar|Gaius Julius Caesarin]] nimestä. Caesarin on joskus tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta periaatteessa hän toimi [[diktaattori]]na vanhan tasavaltalaisen järjestelmän rajoissa. Nykykäsityksen mukaan vasta [[Augustus]] vei tämän pitkään kestäneen valtionmuutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.
 
Kolmannella vuosisadalla keisarien henkilökohtaiset kriisit johtivat koko valtakunnan kaaokseen, jonka veroista ei ole nähty ennen [[Susan Kuronen|Susan Kurosen]] aikaa. Juorukaaoksesta kuitenkin selvittiin, kun valtaan nousi vuonna 284 [[Diocletianus]], joka oli lopen kyllästynyt leikkimään tasavaltaa. Hän perusti ''dominaatin''. Diocletianus ei siis enää leikkinyt senaatin kanssa (minkä johdosta senaattorit antoivat hänelle lempinimen ''Diocleti-anus'' ja kuolivat hyvin tuskallisilla tavoilla), vaan pakotti kaikki pokkuroimaan edessään syvempään kuin mitä ihmisen fyysinen selkäranka antaa myöten. Kun Diocletianus huomasi, että tällainen keisarius oli paljon mukatasavaltaa hauskempaa, hän päätti jakaa ilon ja jakoi valtakunnan itäiseen ja läntiseen osaan. Kumpikin sai oman keisarinsa ja kaupanpäällisiksi vieläpä oman apukeisarinsa. Järjestelmää kutsuttiin ''tetrarkiaksi''; nimi elää yhä nestepakkauksissa.
== Katso myös ==
 
Erikoista kyllä, keisariuden saavuttaessa huippunsa itse valtakunta saavutti hyvin pian aallonpohjansa. Pian myös muut kuin roomalaiset ja [[antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] alkoivat jättää hakemuksia keisarinvirkaan, monet kävivät jättämässä hakemuksen henkilökohtaisesti yksityisarmeijansa kanssa. Varsinaiset keisarit olivat niin kiireisiä viinirypäleitä kuoriessaan, etteivät ehtineet käsitellä kaikkia hakemuksia. Lopulta läntinen keisari Romulus Augustulus kyllästyi vuonna 476 kaikkialta vyöryviin [[barbaari]]en kesätyöhakemuksiin ja siirtyi varhaiseläkkeelle.
* [[Luettelo Rooman keisareista]]
* [[Julius Caesar]]
* [[Bysantin keisari]]
* [[Historia Augusta]]
* [[Damnatio memoriae]]
* [[Keisari]]
* [[Pretoriaanikaarti]]
* [[Usurpaattori]]
 
==Entä sitten?==
== Kirjallisuutta ==
 
Tämän jälkeen [[Bysantti]] teeskenteli Rooman valtakuntaa vielä lähes tuhat vuotta, mutta heidän keisarinsa olivat aivan liian hurskaita ja täysipäisiä ollakseen mielenkiintoisia. Ketä nyt kiinnostaisi joku Maurikios, joka keskittyi lähinnä sotateoreettisiin tutkimuksiin ja ohjesääntöihin tai Basileios II Bolgaroktonos, joka hallitsi liki 50 vuoden ajan tulematta tapetuksi, murhatuksi, sokaistuksi tai kaatuneeksi taistelussa ja jonka nimissä on [[Bulgaria|bulgaarintapon]] maailmanennätys, tai Justinianus, tuo hapannaamainen [[juristi]], jonka nimeä ovat kaikki maailman lakitieteen opiskelijat kironneet Corupus Iuris Civiliksen nimeen. Kaikki nuo keisarit olivat kristittyjä, heillä oli parta, he olivat yksiavioisia eivätkä edes harrastaneet orgioita, juopottelua, uhkapeliä, eläimiinsekaantumista tai sukurutsausta. Mokomatkin tylsikit.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka | Nimeke=Rooman keisarit | Selite=3., laajennettu painos | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4546-3}}
 
[[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] hallitsijat jaksoivat teeskennellä vielä pidempään Rooman keisaria, mutta teutonisessa tehokkuusvimmassaan he menivät liiallisuuksiin. Habsburg-sukuiset keisarit yrittivät toisintaa hulluimpien Rooman keisarien ominaisuudet ylenmääräisellä sisäsiittoisuudella, mutta saivatkin aikaan vain heikkomielisyyttä ja kuuluisan "Habsburgien leuan", johon saattoi kirjaimellisesti kompastua.
==Aiheesta muualla==
*[http://www.roman-emperors.org/ ''De Imperatoribus Romanis'': An Online Encyclopedia of Roman Rulers and their Families]
 
==Typerimpiä keisarien kuolintapoja==
{{Tynkä/Antiikki}}
{{käännös}}
[[Luokka:Rooman keisarit]]
 
* [[Tiberius]]: henkivartiokaarti tukehdutti tyynyyn
{{Link FA|es}}
* [[Claudius]]: tukehdutettiin omaan oksennukseensa
* [[Nero]]: epäonnistui itsemurhassa ja orjan piti surmata hänet
* [[Neljän keisarin vuosi#Othon keisarius|Otho]]: uhrasi itse itsensä
* [[Neljän keisarin vuosi#Vitellius|Vitellius]]: lynkattiin
* [[Antoninus Pius]]: ylensöi helvetialaista juustoa ja kuoli ähkyyn
* [[Caracalla]]: puukotettiin vessassa
* [[Elgabalus]]: lynkattiin
* [[Gordianus I]]: hirtettiin omaan vyöhönsä
* [[Decius]]: hukutettiin suohon
* [[Valerianus]]: persialaiset nylkivät elävältä
* [[Claudius II Gothicus]]: rutto
* [[Marius]]: lyötiin hengiltä hänen itsensä takomalla miekalla
* [[Carus]]: salamanisku
* [[Julianus Apostata]]: luuli olevansa jumala ja haavoittumaton, ja rynnäköi persialaisia vastaan ilman haarniskaa
* [[Jovianus]]: häkämyrkytys omassa sotilasteltassaan
* [[Romulus Augustulus]]: luonnollinen kuolema
 
== Katso myös ==
[[ang:Rōmānisc Cāsere]]
* [[Julius Caesar]]
[[ar:إمبراطور روماني]]
*[[Augustus]]
[[ast:Emperador romanu]]
*[[Caligula]]
[[id:Kaisar Romawi]]
*[[Nero]]
[[jv:Kaisar Romawi]]
*[[Rooman valtakunta]]
[[bcl:Emperador Romano]]
* [[Keisari]]
[[ca:Emperador romà]]
*[[Kuningas]]
[[ceb:Emperador sa Roma]]
*[[Tsaari]]
[[et:Vana-Rooma keiser]]
 
[[en:Roman emperor]]
[[Luokka:Arvot]]
[[es:Emperador romano]]
{{Tynkä/[[Luokka:Antiikki}}]]
[[fr:Empereur romain]]
[[Luokka:Rooman keisarit|*]]
[[ko:로마 제국의 황제]]
 
[[is:Rómarkeisari]]
[[iten:ImperatoreRoman romanoEmperor]]
[[ka:რომის იმპერატორი]]
[[la:Imperator Romanus]]
[[mr:रोमन सम्राट]]
[[ja:ローマ皇帝]]
[[pt:Imperador romano]]
[[sk:Rímsky cisár (staroveký Rím)]]
[[th:จักรพรรดิโรมัน]]
[[vi:Hoàng đế La Mã]]
[[uk:Римський імператор]]
[[zh:羅馬皇帝]]
Rekisteröitymätön käyttäjä