Avaa päävalikko

Muutokset

3 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
kh
'''Tieteen etiikka''' on [[tieteenfilosofia]]an läheisesti liittyvä [[soveltava etiikka|soveltavan etiikan]] osa-alue, joka tutkii [[tiede|tieteeseen]] liittyviä [[etiikka|eettisiä]] kysymyksiä. Tieteen etiikalla tarkoitetaan erityisesti sellaisten eettisten kysymysten tarkastelua, jotka nousevat esille tieteellistä tutkimusta suoritettaessa tai jotka liittyvät tutkittavan kohteen erityislaatuun.<ref name="Halonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/filosofia/Kriittinen%20ajattelu%2008.pdf | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Kriittinen ajattelu | Viitattu=21.9.2007}}</ref>
 
Tieteen etiikka liittyy sellaisiin tieteen tekemisen ihanteisiin kuin kriittisyys, rehellisyys, avoimuus. Tieteilijät ovat vastuussa paitsi toisilleen, myös yhteiskunnalle, koska yhteiskunta nojautuu päätöksenteossaan myös tieteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/024/hallamaa402.pdf | Tekijä=Hallamaa, Jaana | Nimeke=Tieteen etiikka: ei mitään sensaatioiden siveysoppia | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 4/2002 | Viitattu=21.9.2007}}</ref> Vastuuta aiheuttaa myös se, että tieteen tuloksilla on usein dramaattisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön, sekä se, että tiedettä tehdään pitkälle erilaisten yhteiskunnalistenyhteiskunnallisten laitosten rahoittamana. Tieteen ja etiikan välinen suhde on kaksisuuntainen: toisaalta tieteellisen tutkimuksen tulokset vaikuttavat tehtyihin eettisiin ratkaisuihin, ja toisaalta tutkijan eettisillä kannoilla on vaikutusta niihin ratkaisuihin, joita hän tekee tutkimustyössä.<ref name="Halonen"/>
 
Tieteen etiikkaan kuuluvat muun muassa [[tutkimusetiikka]] sekä eri tieteenalojen etiikat, kuten esimerkiksi [[bioetiikka|biotieteiden etiikka]] ja [[lääketieteen etiikka]].
Koe-eläinten käyttö tieteellisissä tutkimuksissa on eettinen ongelma siksi, että aina ei ole selvää, onko eläimille aiheutettu kärsimys tutkimuksessa tuotetun tiedon arvoista. Esimerkiksi biologiseen perustutkimukseen käytettiin Suomessa n. 650&nbsp;000 koe-eläintä vuonna 2005.<ref>[http://www.mmm.fi/attachments/5eWDTkUCl/5kc4AKCyT/Files/CurrentFile/Elainkokeissa_kaytetyt_elaimet_vuonna_2005.pdf Koe-eläinten käyttömäärät Suomessa vuonna 2005]</ref>. Eniten huomiota maailmalla ovat saaneet kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet, joissa tämä eettinen kysymys kärjistyy. Eläinkokeisiin kielteisesti suhtautuva eetikko voi myös esittää kannan, jossa eläimet nähdään [[itseisarvo]]isina olioina, joilla on joukko [[eläinten oikeudet|oikeuksia]], ja siten kyseenalaistetaan ylipäänsä eläinten käyttö tutkimuksen välineinä.
 
Kuuluisia esimerkkejä eettisiä kysymyksiä herättäneistä ihmiskokeista ovat muun muassa [[natsi-Saksa|natsi]]en [[keskitysleiri|keskitysleireillä]] teettämät lääketieteelliset kokeet, sekä jotkut kuuluisat [[sosiaalipsykologia]]n alaan kuuluvat kokeet 1950- ja 1960-luvuilla kuten [[Stanfordin vankilakoe]] ja [[Stanley Milgram|Milgramin]] sähköshokkikoe. Myös sotateollisuus on käyttänyt tutkimuksissaan läpi historian ihmiskokeita, ja usein näin kokeeseen osallistuvien tietämättä. Tällaisia väitteitä on esitetty esimerkiksi Yhdysvaltojen tekemistä ydinkokeista Nevadan autiomaassa ja Tyynellä valtamerellä.<ref>[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/ CNN]</ref> Tällaisissa kokeissa tieteellistä tietoa tavoitellaan riippumatta fyysisestä tai psykkisestäpsyykkisestä vahingosta, joita kokeisiin osallistuneisiin ihmisiin kohdistuu, mikä tekee tutkimuksesta eettisesti hyvin kyseenalaista.
 
Näiden varoittavien esimerkkien takia niin eläin- kuin ihmiskokeitakin valvotaan tiukasti useimmissa oikeusvaltioissa, ja ihmisiin kohdistuvaa tutkimusta tehdessä pyritään noudattamaan selkeitä eettisiä ohjeita. Tästä huolimatta vakavia eettisiä kysymyksiä herättävät koeasetelmat ovat tieteen arkipäivää.
Tiede on kaiken muun lisäksi [[ammatti]], ja osa tieteen eettisistä kysymyksistä kytkeytyy tämän ammatin harjoittamisen eettisiin päämääriin. Tutkimustuloksilla voi olla eettisesti kyseenalaisia seurauksia, minkä ennakointi on tärkeää tutkimusta suunniteltaessa.
 
Esimerkiksi runsaasti huomiota saanut eettinen ongelma liittyy [[geenitutkimus|geenitutimukseengeenitutkimukseen]] ja sen tulosten soveltamiseen. [[Geeniperimä]]ä muuntelemalla voidaan saada aikaiseksi tilanteita, joissa muunneltu perimä karkaa muunnelluista eliökannoista ja leviää luontoon. Tällöin seuraukset ovat usein arvaamattomia, toisinaan dramaattisia ja mahdollisesti tuhoisia. Kuuluisa esimerkki tästä on tuholaiskestäväksi geenimanipuloitu [[BT-maissi]], jonka siitepölyn on väitetty tappavan monarkkiperhosia, ja jonka geenien on väitetty levinneen villimaissiin.<ref name="Hall">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.scq.ubc.ca/bt-corn-is-it-worth-the-risk/ | Tekijä=Hall, Hardy | Nimeke=BT Corn: Is It Worth the Risk/The Science Creative Quarterly | Viitattu=11. lokakuuta 2008}}</ref>.
 
Sotateollisuuden tarpeisiin tehty tieteellinen tutkimus on myös eettisesti arveluttavaa. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti rahoittaa tutkimusta yli sadalla miljardilla dollarilla vuosittain.<ref>[https://radius.rand.org/radius/federal_rd.html RaDiUS]</ref> OECD:n mukaan U.S.A sijoittaa noin 0,48 prosenttia BKT:sta sotateollisuuteen liittyvään tutkimukseen, mikä on korkein luku maailmassa. Tämä vastaa yli puolta kaikesta tieteen julkisesta rahoituksesta U.S.A:ssa. Toisena on Iso-Britannia, joka käyttää julkisesta tieteen rahoituksesta puolustusteollisuuteen 33 prosenttia.<ref>[http://www.youthxchange.net/main/ff4b265_military-spending-d.asp Military spending on R&D]</ref> Osa tutkimuksesta ja sen tuloksista päätyy kuitenkin lopulta myös siviilikäyttöön.
14 767

muokkausta