Versio 5. lokakuuta 2012 kello 16.07 muokkaa Harriv (keskustelu \| muokkaukset) osoitepaljastimen käyttäjät, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, IP-estoista vapautetut, häivyttäjät (suppressors), ylläpitäjät 37 072 muokkausta perustelematon ← Vanhempi muutos		Versio 5. tammikuuta 2013 kello 11.45 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p lähteiden muotoilua Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Parasagittal_MRI_of_human_head_in_patient_with_benign_familial_macrocephaly_prior_to_brain_injury_(ANIMATED).gif\|frame\|Pään halkileikkaus magneettikuvauksella.]] [[File:GWM HahnEchoDecay small.gif\|frame\|Atomiytimen [[Spinkvanttiluku\|spin-pyörimisliikkeen]] kääntäminen magneettikentällä ja siitä syntyvä radiotaajuinen kaiku]] '''Magneettikuvaus''' ({{k-en\|Magnetic Resonance Imaging, MRI}}) on [[radiologia]]n alaan kuuluva lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin ([[NMR]]). Menetelmässä mitataan vety-ytimien magneettikentässä [[emissio\|emittoimaa]] radiotaajuista signaalia. Siksi se soveltuu runsaasti vetyä sisältävien [[kudos]]ten (rasva- ja vesipitoiset kudokset, myös luuydin) tutkimiseen. Kuvauksessa potilas sijoitetaan voimakkaaseen [[magneettikenttä]]än, jonka suuruutta paikan funktiona ohjataan tietokoneella niin, että kuvauskohteen eri osiin vaikuttaa hieman erisuuruinen magneettikenttä. Laitteistoon kuuluu lisäksi radiolähetin ja -vastaanotin, jonka avulla [[resonanssi]] synnytetään ja havaitaan. Magneettikuvauksen alkaessa potilas viedään tutkimuspöydällä onttoon putkeen, jossa hän makaa liikkumatta. Magneettikuvauslaitteessa on [[kela]], joka muodostaa vahvan magneettikentän kuvattavaan alueeseen. Lähellä kuvausaluetta ovat lähetinkela radiotaajuisen magneettikentän lähettämiseen ja vastaanotinkela, joka ~~vastanottaa~~vastaanottaa palautuvat radioaallot. <ref>[http://nmrcentral.com/2011/08/nmr-instrumentation/ NMR Instrumentation] NMRCentral.com</ref> Koska tarvittava magneettikenttä on hyvin voimakas, nykyisin tavallisesti 1–3 [[Tesla\|teslaa]],<ref>[http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/fi_FI/magneetti/ ''Magneettitutkimus''] STUK]</ref> sen synnyttämiseen tarvitaan voimakas sähkövirta, ja usein kela on jäähdytetty [[Suprajohtavuus\|suprajohtavaksi]]. Kuvan muodostamiseksi laitteessa on vielä erillinen gradienttikelasto, jonka avulla magneettikentän muotoa vaihdellaan kuvauksen aikana. Siksi laitteesta kuuluu paukkuva ääni, joka saattaa tuntua pelottavaltakin. Juuri magneettikentän muodonmuutosten avulla magneettisten vety-ytimien pyörimisliikettä eri puolilla kuvattavaa aluetta voidaan ohjata niin, että syntyvien radiotaajuisten kaikupulssien vaihe- ja taajuusjakaumaan sisältyy tieto vety-ydinten sijainnista kuvattavassa kudoksessa. <ref>[http://nmrcentral.com/2011/08/principle-of-nuclear-magnetic-resonance-nmr/ Principle of NMR] NMRCentral.com</ref> Normaalisti kuvaus kestää noin puoli tuntia, jona aikana otetaan useita kuvasarjoja, mutta tutkimuksen kesto vaihtelee kuvauskohteen mukaan. Kuvan muodostus perustuu siihen, että resonanssisignaalin taajuus on verrannollinen vaikuttavan magneettikentän voimakkuuteen. Hieman epätasaisessa magneettikentässä kuvauskohteen eri osat lähettävät radiosignaalia kukin hieman eri taajuudella. Siksi laitteiston vastaanottama resonanssisignaali sisältää useita taajuuksia. Signaali jaetaan eri taajuuskomponentteihin [[Fourier'n muunnos\|Fourier'n muunnoksen]] avulla, jolloin kuvattavan kohteen eri kohdista peräisin olevat signaalit voidaan erottaa toisistaan.

Ero sivun ”Magneettikuvaus” versioiden välillä