Wikipedia

Ero sivun ”Pohjankankaan ampuma-alue” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 225 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
kappalejakoa ja väliotsikoita
Rivi 1:
'''Pohjankankaan ampuma-alue''' sijaitsee [[Pohjankangas|Pohjankankaalla]] [[Kankaanpää]]n [[Niinisalo]]ssa. <ref>[http://www.kankaanpaa.fi/niinisalo/ Kankaanpään kaupungin sivut.] Viitattu 28.2.2007. Sivuilla puhutaan Pohjankankaan ampuma-alueesta</ref> Se ulottuu myös [[Karvia]]n alueelle. Ampuma-alue on tärkein entisen Läntisen maanpuolustusalueen kovapanosharjoitusalue ja sitä käytettiin vuonna 2005 250 vuorokautta. Alue on Suomen ampuma-alueista ainoa pysyvästi suljettu, eli siviileillä ei ole lupaa kulkea siellä ja alueelle johtavat tiet on suljettu puomein.<ref name=mil>[http://tietokannat.mil.fi/tuisku04/news.php?action=show_article&article_id=42&language=fi_FI&page_id=21 Pohjankankaalla ammuttu lähes 70 vuotta]</ref> Niinisalon Pohjankankaan ampuma-alue on Suomen toiseksi laajin ampumakenttäalue [[Rovajärven ampuma-alue|Rovajärven]] jälkeen.
 
Ampuma-alue on tärkein entisen Läntisen maanpuolustusalueen kovapanosharjoitusalue. Esimerkiksi vuonna 2005 sitä käytettiin 250 vuorokautta. Alue on Suomen ampuma-alueista ainoa pysyvästi suljettu, eli siviileillä ei ole lupaa kulkea siellä ja alueelle johtavat tiet on suljettu puomein.<ref name=mil>[http://tietokannat.mil.fi/tuisku04/news.php?action=show_article&article_id=42&language=fi_FI&page_id=21 Pohjankankaalla ammuttu lähes 70 vuotta]</ref> Niinisalon Pohjankankaan ampuma-alue on Suomen toiseksi laajin ampumakenttäalue [[Rovajärven ampuma-alue|Rovajärven]] jälkeen.
Suomen ensimmäinen tykistön koeampumakenttä perustettiin [[Valkeala]]n [[Utti]]in vuonna 1921, mutta se osoittautui jo pian epäkäytännölliseksi sen jäätyä asutuksen ja tiestön puristukseen. Uusi ampumakenttä päätettiin vuonna 1935 sijoittaa Pohjankankaalle, jossa oli käytettävissä sopivan kokoinen valtion omistama maa-alue, ja tarvittavat rakennukset valmistuivat [[talvisota|talvisodan]] aikana. Kysymys ampumakentän raivauksesta ratkesi yllättäen, kun Pohjankankaalla raivosi juuri ennen [[jatkosota|jatkosodan]] syttymistä kesäkuussa 1941 suuri metsäpalo, joka tuhosi toistatuhatta hehtaaria metsää. <ref> Kalle Kuosa: ''Niinisalon varuskunta'', s. 121–124. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.</ref>▼
 
==Historia==
Ampumakentällä on pituutta 23 km ja sen suurin ampumaetäisyys on 15 km. Alueen pinta-ala on noin 15 000 hehtaaria. <ref name="Reserviläinen">[[Reserviläinen (lehti)|Reserviläinen]] 1/2007, sivu 7 via STT, Janne Linnovaara via Puolustusministeriö</ref><ref name=mil /> Alueen suurin leveys on 4,5 kilometriä <ref> Kalle Kuosa: ''Niinisalon varuskunta'', s. 30. </ref> ja sen korkein maastonkohta on 169 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Kauraharju Karvian puolella. Ampumakentän sisään jää myös pienialainen [[luonnonsuojelualue]], Suonreittenkeidas Korvaluoman kylän kohdalla. <ref> Peruskartat 1233 11, 1233 12 ja 2211 02. Maanmittaushallitus, Helsinki. </ref> Varsinainen '''Pohjankankaan harju''' ulottuu ampuma-alueen pohjoispuolella aina [[Kauhajoki|Kauhajoelle]] saakka. Harjun ja ampuma-alueen eteläpuolella sijaitsee Niinisalon varuskunta sekä noin 20 kilometriä pitkä [[Hämeenkankaan harjoitusalue]], joka ulottuu [[Jämijärvi|Jämijärvelle]]. Ampuma-alueella harjoittelee [[Tykistöprikaati]], joka on Suomen ainoa pelkästään kenttätykistöä käsittävä joukko-osasto. Pohjankangasta laajemman varoaluetta edellyttävät ammunnat suoritetaan [[Rovajärven ampuma-alue]]ella.
Suomen ensimmäinen tykistön koeampumakenttä perustettiin [[Valkeala]]n [[Utti]]in vuonna 1921, mutta se osoittautui jo pian epäkäytännölliseksi sen jäätyä asutuksen ja tiestön puristukseen.
 
▲Suomen ensimmäinen tykistön koeampumakenttä perustettiin [[Valkeala]]n [[Utti]]in vuonna 1921, mutta se osoittautui jo pian epäkäytännölliseksi sen jäätyä asutuksen ja tiestön puristukseen. Uusi ampumakenttä päätettiin vuonna 1935 sijoittaa Pohjankankaalle, jossa oli käytettävissä sopivan kokoinen valtion omistama maa-alue, ja. tarvittavatTarvittavat rakennukset valmistuivat [[talvisota|talvisodan]] aikana. Kysymys ampumakentän raivauksesta ratkesi yllättäen, kun Pohjankankaalla raivosi juuri ennen [[jatkosota|jatkosodan]] syttymistä kesäkuussa 1941 suuri metsäpalo, joka tuhosi toistatuhatta hehtaaria metsää. <ref> Kalle Kuosa: ''Niinisalon varuskunta'', s. 121–124. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.</ref>
 
==Yleistä ampuma-alueesta==
Ampumakentällä on pituutta 23 km ja sen suurin ampumaetäisyys on 15 km. Alueen pinta-ala on noin 15 000 hehtaaria. <ref name="Reserviläinen">[[Reserviläinen (lehti)|Reserviläinen]] 1/2007, sivu 7 via STT, Janne Linnovaara via Puolustusministeriö</ref><ref name=mil /> Alueen suurin leveys on 4,5 kilometriä <ref> Kalle Kuosa: ''Niinisalon varuskunta'', s. 30. </ref> ja sen korkein maastonkohta on 169 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Kauraharju Karvian puolella.
 
Ampumakentän sisään jää myös pienialainen [[luonnonsuojelualue]], Suonreittenkeidas Korvaluoman kylän kohdalla. <ref> Peruskartat 1233 11, 1233 12 ja 2211 02. Maanmittaushallitus, Helsinki. </ref> Varsinainen Pohjankankaan harju ulottuu ampuma-alueen pohjoispuolella aina [[Kauhajoki|Kauhajoelle]] ja [[Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto]]on saakka.
 
Harjun ja ampuma-alueen eteläpuolella sijaitsee Niinisalon varuskunta sekä noin 20 kilometriä pitkä [[Hämeenkankaan harjoitusalue]], joka ulottuu [[Jämijärvi|Jämijärvelle]]. Ampuma-alueella harjoittelee [[Tykistöprikaati]], joka on Suomen ainoa pelkästään kenttätykistöä käsittävä joukko-osasto. Pohjankangasta laajempaa varoaluetta edellyttävät ammunnat suoritetaan [[Rovajärven ampuma-alue]]ella.
 
[[Koeampumalaitos]] on yksi alueen vakituisista käyttäjistä.
 
==Alueen ongelmia==
Ampuma-alueen käyttöä on haitannut sen itä-länsi-suuntainen kapeus. Pääsiäisenä 2002 Tykistöprikaati ampui kranaatin ampuma-alueen laitamilla sijainneeseen pihapiiriin. Tapauksessa ketään ei loukkaantunut, mutta sirpaleista jäi jälkiä mm. rakennuksiin. Saunaluoman kyläläiset ovat laskeneet harhaosumia tulleen kylään muitakin kertoja.<ref>[http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen2&kohde=1776 Saunaluoma haluaa pois tulilinjalta]</ref>▼
Ampuma-alueen käyttöä on haitannut sen itä-länsi-suuntainen kapeus.
 
▲Ampuma-alueen käyttöä on haitannut sen itä-länsi-suuntainen kapeus. Pääsiäisenä 2002 Tykistöprikaati ampui kranaatin ampuma-alueen laitamilla sijainneeseen pihapiiriin. Tapauksessa ketään ei loukkaantunut, mutta sirpaleista jäi jälkiä mm.muun muassa rakennuksiin. Saunaluoman[[Saunaluoma]]n kyläläiset ovat laskeneet harhaosumia tulleen kylään muitakin kertoja.<ref>[http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen2&kohde=1776 Saunaluoma haluaa pois tulilinjalta]</ref>
 
{{coor title dms|61|53|18|N|22|27|43|E|region:FI-LS}}▼
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />
 
▲{{coor title dms|61|53|18|N|22|27|43|E|region:FI-LS}}
 
{{Suomen ampuma-alueet}}▼
{{Tynkä/Suomi}}
▲{{Suomen ampuma-alueet}}
 
[[luokka:Suomen ampuma-alueet]]
[[luokka:Kankaanpää]]
[[Luokka:Suomen harjut]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjankankaan_ampuma-alue”