Ero sivun ”Ansa Ikonen” versioiden välillä

[[Neuvostoliitto]] hyökkäsi Suomeen syystalvella 1939. Ansa Ikonen oli sotaa paossa [[Forssa]]ssa, jossa hänen lankonsa [[Joel Rinne|Joel Rinteen]] puolisolla oli sukua. Hän synnytti esikoistyttärensä Katriinan Porissa joulukuussa 1939. Myös Forssassa oli alinomaa ilmahälytyksiä, joten Ikonen siirtyi vauvansa kanssa [[Tukholma]]an. [[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen hän palasi Katriina mukanaan Helsinkiin.<ref>Unohtumaton Ansa Ikonen, s. 84–86</ref>

 

 

Lokakuussa 1940 ensi-iltaan tuli epookkidraama ''[[Runon kuningas ja muuttolintu]]'', joka oli kuvattu ennen ''SF-paraatia''. Siinä Ikosen rooli oli [[Emilie Björkstén]], runoilija [[Johan Ludvig Runeberg]]in nuori ihastus. Runebergiä näytteli Eino Kaipainen. Särkkä oli aloittanut teoksen suunnittelun jo 1937. Elokuva aiheutti kiivasta keskustelua lehdistössä, sillä ei pidetty sopivana että Suomen kansallisrunoilijan yksityiselämää ryhdyttiin ruotimaan julkisesti. Talvisodan jälkeisissä tunnelmissa ''Runon kuningas ja muuttolintu'' sai kuitenkin positiivisen vastaanoton, eikä sen katsottu loukkaavan Runebergiä.<ref>Tähtiaika, s. 73 ja 74</ref> Emilien rooli oli Ikoselle todellinen toiveiden täyttymys: hän arvosti roolihahmonsa ominaisuuksia, älykkyyttä ja itsenäisyyttä. Lisäksi rooliin kuului runsaasti pukuloistoa. Ikoselle teos oli eräs hänen uransa kohokohdista.<ref>Tähtiaika, s. 75</ref> Joulun alla 1940 sai ensi-iltansa ''[[Oi, kallis Suomenmaa]]'', jossa Ikonen näytteli niin ikään Kaipaista vastaan. Elokuva on aikansa hengen mukaisesti tyylipuhdasta isänmaallista paatosta.