Ero sivun ”Esko Vettenranta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Esko Antero Vettenranta''' ([[2. toukokuuta]] [[1913]] [[Viipuri]] – [[20. toukokuuta]] [[1989]] [[Turku]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]].
 
Vettenranta kävi 1940-luvun alkupuolella SF:n näyttelijäkoulun opiskelukaveteinaan mm. [[Kyllikki Fosrssell]] ja [[Teijo Joutsela]].Suuren osan elämästään Turussa asunut Vettenranta teki merkittävän uran [[Turun Kaupunginteatteri]]ssa. Lisäksi hänet tunnettiin monista merkittävistä rooleistaan [[Jorma Nortimo]]n ja [[Yrjö Norta]]n elokuvissa. Hänen aktiivisin elokuvauransa ajoittuu [[1940-luku|1940-luvulle]]. Silloin hän teki useita sankarirooleja muun muassa elokuvissa ''[[Kyläraittien kuningas]]'' (1945), ''[[Anna Liisa]]'' (1945), ''[[Kuudes käsky]]'' (1947) ja ''[[Keittiökavaljeerit]]'' (1949). Lisäksi hänet nähtiin yhdessä ''[[Suomisen Olli]]'' -elokuvassa. Kuluisin Vettenrannan rooleista oli nimiosa [[Mika Waltarin]] romaaniin perustuvassa [[Hannu Lemisen|Leminen]] ohjaamassa [[Vieras mies]] -elokuvassa vuonna 1957.
 
Vettenranta nähtiin valkokankaalla romanttisissa maaseutuelokuvissa, draamoissa ja komedioissa. Arvostelijat kehuivat hänen suoriutumistaan Johanneksen osasta [[Minna Canth]]-filmatisoinnissa ''Anna Liisa''. Ensimmäisen ison roolinsa Vettenranta teki elokuvassa ''[[Yrjänän emännän synti]]'', jolloin hänet koettiin "mieluisana yllätyksenä". Myös roolistaan Laikan Ottona ''Kyläraittien kuninkaassa'' Vettenranta keräsi mainittavaa huomiota. Elokuvadebyyttinsä Vettenranta teki vuonna [[1941]], jolloin hänellä oli sivuosa mustalaisena klassikkoelokuvassa ''[[Kulkurin valssi]]''. Vettenranta esiintyi vielä muutamassa tv-elokuvassatuotannossa 1970 - 1980 -luvuilla.
 
Vuonna 1952 Esko Vettenranta levytti turkulaiselle [[Sointu]]-levymerkille puolenkymmentä iskelmää, mutta lienevätkö väärät kappalevalinnat mm. tango [[Lago Maggiore]], jonka levytti hieman myöhemmin [[Olavi Virta]] ja [[Kauko Käyhkö]]n esittämänä tunnetumpi [[Tukkilaisrakkautta]] syynä siihen, että nuo Vettenrannan levytykset jäivät hänen ainoikseen.