Ero sivun ”Säätytalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p coord; –
Rivi 49:
==Päätykolmion veistosryhmä==
[[Tiedosto:Tympanum - House of the Estates, Helsinki - DSC05071.JPG|thumb|365px|Päätykolmioveistoksen keskiryhmä, Aleksanteri I ja säätyjen puhemiehet. Vasemmalla seisovan Laki-hahmon taulussa oleva teksti "Lex – 1734 – 1772" tarkoittaa [[vuoden 1734 laki]]a ja [[vuoden 1772 hallitusmuoto]]a. Alla kulkeva latinankielinen lause ”''Leges et instituta Fenniæ solenniter comfirmatæ''” tarkoittaa Suomen lakien ja valtiollisten laitosten vahvistamista.]]
Rakennuksen [[päätykolmio]]ta koristaa kuvanveistäjä [[Emil Wikström]]in pronssiveistossarjapronssiveistos ''Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809''. Se esittää [[Venäjän keisari]] [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:ä]] vahvistamassa vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]] vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.<ref name="museo">[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=388&sortby=statue Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät] Julkiset veistokset -tietokanta, Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 24.12.2012.</ref>
 
Rakennuksen valmistuttua oli päätykolmioon toteutettavasta [[Friisi (arkkitehtuuri)|friisistä]] järjestetty suunnittelukilpailu, jonka Wikström voitti ehdotuksellaan ”Suomen kansan kehitys taistelun ja työn kautta ensimmäisille valtiopäivillensä saakka 1809”. Voitto vakiinnutti Emil Wikströmin aseman julkisten monumenttien tekijänä. Työn toteuttaminen kuitenkin viivästyi. Alkuperäisluonnos ja kolmen vuoden aikana toteutetut kipsivalut tuhoutuivat vuonna 1896 taiteilijan ateljeetalon [[Visavuori|Visavuoren]] tulipalossa. Wikström siirtyi [[Pariisi]]in, jossa teos valmistui vuosien 1897–1902 aikana. Paljastustilaisuus vuonna 1903 jouduttiin pitämään kaikessa hiljaisuudessa [[Ensimmäinen sortokausi|sortokauden]] vuoksi.<ref name="museo" />
 
Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: aatelissäädyn [[maamarsalkka]] [[Robert Wilhelm de Geer]], porvarissäädyn puhemies [[Kristian Trapp]], pappissäädyn puhemies, arkkipiispa [[Jacob Tengström]] ja talonpoikaissäädyn puhemies [[Pehr Klockars]]. Loput hahmot ovat allegorisia. Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.<ref name="museo" />