Versio 2. tammikuuta 2013 kello 19.48 muokkaa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 119 muokkausta p lähdeviite oikein ← Vanhempi muutos		Versio 2. tammikuuta 2013 kello 20.51 muokkaa kumoa Tutkamestari (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 119 muokkausta lisäyksiä, poistoja, täsmennyksiä, lähde Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Nenähuuhtelu''' on toimenpide, jossa kehonlämpöistä miedosti suolaista vettä kierrätetään nenän väliseinän takaa toisesta [[sierain\|sieraimesta]] sisään ja toisesta ulos. Nenähuuhtelua käytetään nenän sivuontelotulehduksen, virusperäisen ylähengitystieinfektion ja allergisen nuhan oireiden helpottamiseen, sekä nenään tai sivuonteloihin kohdistuneen leikkauksen jälkihoitoon. Nenähuuhtelun vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti.<ref name="huuhtelu">{{Verkkoviite \| Osoite = http://personal.inet.fi/tiede/tapiovaara/huuhtelukannu.htm \| Nimeke = Huuhtelukannu\| Tekijä = Hannu Tapiovaara\| Tiedostomuoto = Verkkojulkaisu\| Selite = \| Julkaisu = Korrvalääkärin kotisivut\| Ajankohta = 29. joulukuuta 2009\| Julkaisupaikka = Kuusankoski\| Julkaisija = \| Viitattu = 2.1.2013 \| Kieli = Suomi}}</ref> Nenähuuhtelun avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa monia nenän ja hengitysteiden vaivoja{{lähde}}. Nenähuuhtelu kostuttaa ja puhdistaa kuivat [[limakalvo]]t, avaa hengityksen ja poistaa tehokkaasti limaa. [[allergia\|Allergisen]] nuhan ja [[astma]]n oireet vähenevät huuhtelun poistaessa [[siitepöly]]ä ja pienhiukkasia limakalvoilta. == Menetelmä == Huuhtelussa käytettyyn ~~raakaan~~puhtaaseen ~~veteen~~ja kädenlämpöiseen vesijohtoveteen sekoitetaan ~~noin~~0,9 - ~~yksi~~3 ~~prosentti~~prosenttia tavallista ruokasuolaa ([[natriumkloridi]]a [[NaCl]]), esimerkiksi hienokiteistä [[merisuola]]a~~. Tällöin nesteen suolapitoisuus vastaa kehon omaa suolapitoisuutta~~. Jos ~~huuhteluveden suolapitoisuus ei vastaa kehon omaa suolapitoisuutta, eli suolaa on liikaa tai liian vähän, tai~~ huuhteluvesi ei ole kehonlämpöistä, toimenpide tuntuu epämiellyttävältä. Erikoissuolat kuten [[Pansuola]], [[Seltin]], [[mineraalisuola]] yms. eivät sovellu nenähuuhteluun. Jodia sisältävä suola ei myöskään sovellu nenähuuhteluun. Liuos syntyy kun puoleen litraan vettä lisätään 1 - 2 teelusikallista merisuolaa. Lisäksi voidaan myös lisätä puoli teelusikallista leivontasoodaa, koska isotooninen liuos ärsyttää vähiten limakalvoja.<ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://personal.fimnet.fi/laaketiede/sarvikuono/kohje.html\|Nimeke=Sarvikuonon käyttöohje\|Sivusto=Sarvikuono.fi\|Kieli=Suomi\|Viitattu=22.2.2012}}</ref>.<ref name="huuhtelu"/> Nenähuuhtelussa käytetään yleensä siihen erityisesti suunniteltua ''nenäkannua''. Pää taivutetaan alaspäin, kannun nokka painetaan toista sierainta vasten ja päätä kallistetaan vastakkaiselle puolelle, jolloin vesi valuu painovoimalla toisesta sieraimesta sisään ja toisesta sieraimesta ulos. Toimenpiteen aikana [[hengitys\|hengitetään]] [[suu]]n kautta. Huuhtelun jälkeen kaikki jäljelle jäänyt vesi poistetaan nenäontelosta pitämällä päätä alaspäin, sulkemalla vuorotellen toinen sierain sormella ja niistämällä kevyesti. Molempien sierainten samanaikaista sulkemista ja voimakasta niistämistä on vältettävä, ettei nenäontelossa [[paine]] aja kosteutta vääriin paikkoihin.<ref ~~Nenäonteloon jäänyt kosteus saattaa varsinkin talviaikaan herkistää vilustumiselle{{lähde}}.~~name="huuhtelu"/> == Historia == Nenähuuhtelu on vanha [[jooga]]tekniikka (alkuperäiseltä nimeltään Jala Neti), joka on [[Intia]]ssa yleisesti osa jokapäiväistä henkilökohtaista hygienian hoitoa~~{{lähde}}~~. Huuhtelu suoritetaan joko aamulla tai illalla muun pesun yhteydessä tai toisinaan myös työpäivän jälkeen, jos henkilö on työskennellyt erityisen likaisissa tai [[pöly]]isissä olosuhteissa.<ref name="huuhtelu"/> Tapa on yleistymään päin myös länsimaissa [[lääkäri\|lääkäreiden]] huomattua sen terveyshyödyt. Luontaistuotekaupoista ja apteekeista saa tarkoitukseen sopivia "nenäkannuja", joidenkin valmistajien tuotenimi on "sarvikuono". Kannulla ei varsinaisesti voi yleensä huuhdella [[poskiontelo]]ita, mutta käsittely voi helpottaa myös poskiontelopotilaan vointia.<ref ~~{{lähde}}~~name="huuhtelu"/> == ~~Vaarat~~Haitat ==▼ Vakavia sivuvaikutuksia ei ole todettu. Joskus voi ilmetä nenän limakalvojen kirvelyä, harvoin nenäverenvuotoa. Myös korvien tukkoisuuden tunnetta voi esiintyä.<ref name="huuhtelu"/> ▲== Vaarat == Yhdysvalloissa keittämättömän hanaveden käyttö nenähuuhtelussa on aiheuttanut altistumisen tappavalle [[Naegleria fowleri]] -ameeballe.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite =http://new.dhh.louisiana.gov/index.cfm/newsroom/detail/2332 \| Nimeke = North Louisiana Woman Dies from Rare Ameba Infection\| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = 6.12.2011\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Department of Health & Hospitals State of Louisiana\| Viitattu = 19.12.2011\| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tohtori.fi/?page=5833192&id=2967752 \| Nimeke = Aivoja syövä ameeba tappoi nenäkannun käyttäjiä\| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Verkkojulkaisu Terve.fi\| Viitattu = 2.1.2013 \| Kieli = Suomi}}</ref> Tartunta on kuitenkin äärimmäisen harvinainen: esimerkiksi Yhdysvalloissa ameeba aiheuttaa karkeasti yhden kuolemantapauksen 100 miljoonaa asukasta kohti vuodessa. Naegleria fowleri -ameeba elää lämpimissä vesissä eikä sitä tavata pohjoisen viileän ilmaston maissa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tama+ameeba+tarttuu+nenasta+syo+aivot+elavalta+2+viikossa+ja+tappaa+100+uhreista/a502384 \| Nimeke = Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista \| Tekijä = Tuomas Kangasniemi \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = Tekniikkatalous.fi \| Ajankohta = 19.9.2010 \| Viitattu = 17.1.2012 }}</ref>

Ero sivun ”Nenähuuhtelu” versioiden välillä