Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä

26 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
→‎Muuta: otsikko uusiks
(+k)
(→‎Muuta: otsikko uusiks)
[[Naisten äänioikeus|Naisten äänioikeutta]] aktiivisesti ajanut Hagman valittiin vuonna 1907 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuduttua yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan.<ref name="perhe" /> Hän oli [[Nuorsuomalainen Puolue|Nuorsuomalaisen Puolueen]] kansanedustajana kaksi lyhyttä kautta, ensin 1907–1908 ja uudelleen 1917. Vuonna 1907 hän toimi anomusvaliokunnan ja 1917 sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hagmanin ensimmäinen lakialoite koski aviovaimon oikeutta hallita omaisuuttaan.<ref name="perustaja" /> Sen ohella hän ajoi eduskunnassa myös [[kieltolaki]]a, naisten mahdollisuutta päästä valtion virkoihin, sukupuolten samapalkkaisuutta ja aviottomien lasten oikeudellisen aseman parantamista.<ref>[http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13939 Historiaa] Naisasialiitto Unioni. Viitattu 28.9.2012.</ref> Hagman ei ollut kuitenkaan innokas puoluepoliitikko ja kannatti naisten yhteistyötä yli puoluerajojen. Pettyneenä naiskansanedustajien vähäiseen määrään hän ehdotti 1923 naisille omia erillisiä ehdokaslistoja, mikä ei kuitenkaan saanut kannatusta.<ref name="KB" />
 
===Muu toiminta ja yksityiselämä===
===Muuta===
Hagman oli ahkera lehtikirjoittaja ja julkaisi useita kirjoja. Vuonna 1887 hän sai [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n palkinnon julkaisemastaan [[Fredrika Bremer]]in elämäkerrasta. 1900-luvun alussa hän julkaisi kaksiosaisen Minna Canthin elämäkerran sekä 1936 omat lapsuudenmuistelmansa.<ref name="KB" /> Hagman sai elämäntyöstään professorin arvonimen ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 1928. Aloitteen arvonimen myöntämisestä olivat tehneet yhdessä Suomalainen Marttaliitto ry ja Suomalainen Naisliitto ry.<ref name="perustaja" />
 
32 521

muokkausta