Ero sivun ”Wounded Kneen verilöyly” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
Yritetty saada johdantoa parempaan kuosiin.
Rivi 19:
| huomautus =
}}
'''Wounded Kneen verilöyly''' käytiin joulukuun lopulla [[1890]] [[Wounded Knee]] -joen lähellä, [[Etelä-Dakota]]ssa. Tuolloin [[Yhdysvaltain armeija]]n sotilaat surmasivat noin 150 - 300 [[Tetonit|lakota]]-[[intiaani]]a. Tapahtuma oli [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] [[Intiaanisodat|intiaanisotien]] viimeinen merkittävä taistelu. Ammuttujen intiaanin lisäksi tuntematon määrä pakoon päässeistä lakotoista paleltui kuoliaaksi. Yleisen käsityksen mukaan verilöyly alkoi vahingonlaukauksesta, kun armeijan sotilaat yrittivät ottaa pois erään lakota-soturin kivääriä. Kuolleiden intiaanien joukossa oli heidän johtajansa [[Iso Jalka]], lakotanimeltään Si Tanka eli Täplikäs Hirvi.<ref name="Tanka">{{Verkkoviite|Osoite=http://aktalakota.stjo.org/site/News2?page=NewsArticle&id=8359|Nimeke=Big Foot
 
Minηecoηjou Lakota|Julkaisu=aktalakota.stjo.org|Viitattu=18.12.2012|kieli={{en}}}}</ref>
'''Wounded Kneen verilöylyssä''' vuonna [[1890]] ratsuväkirykmentti surmasi [[Wounded Knee]] -joen luona, [[Etelä-Dakota]]ssa, saartamansa yli 300 [[Tetonit|lakota]]-[[intiaani]]a. Tämän sanotaan tehneen lopun [[Intiaanisodat|intiaanien vastarinnasta]] koko [[Villi länsi|Lännessä]].<ref>[http://www.bgsu.edu/departments/acs/1890s/woundedknee/WKIntro.html/ The Wounded Knee Massacre: An Introduction]</ref> 300 ammutun intiaanin lisäksi tuntematon määrä 150 pakoon päässeestä [[lakotat|lakotasta]] paleltui kuoliaaksi. Kerrotaan, että eräs lakota-intiaani ei luopunut aseestaan, ja amerikkalaisten yrittäessä riistää sitä häneltä, se laukesi aloittaen kaoottisen tulitaistelun. Kuolleiden intiaanien joukossa oli heidän johtajansa [[Iso Jalka]], lakotanimeltään Si Tanka eli Täplikäs Hirvi.<ref>[http://aktalakota.stjo.org/site/News2?page=NewsArticle&id=8359 Akta Lakota Museum]</ref>
 
Lännen valloituksesta ja myös Wounded Kneen verilöylystä kertoo [[Dee Brown]]in kirja ''[[Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen]].
Rivi 26:
==Taustat==
===Maa-alueiden pilkkominen===
2. maaliskuuta vuonna 1889 Yhdysvaltojen kongressi teki päätöksen siouxeille [[Etelä-Dakota]]an annetun suuren reservaatin jakamisesta viiteen pienempään reservaattiin. Neuvotteluja siouxien luona johti kenraali [[George Crook]]. Hän oli ainoa valkoinen mies, johon intiaanit luottivat ja siksi hänet oli valittu tehtävään. Monet vaikutusvaltaiset siouxien johtajat kieltäytyivät sopimuksen allekirjoittamisesta, heidän joukossaan myös [[Little Big Hornin taistelu]]sta kuuluisaksi tullut [[Istuva Härkä]]. Crook sai lopulta taivutettua riittävän määrän reservaattien päälliköitä Yhdysvaltain puolelle ja.<ref name="Brown 1991 428 - 430">Brown 1991. s 428 - 430.</ref>. Helmikuussa 1890 presidentti [[Benjamin Harrison]] avasi Crookin valtuuskunnan neuvottelemat maa-alueet Yhdysvaltain asukkaille.<ref name="Henriksson 1985 151">Henriksson 1985 s. 151.</ref>
 
Pienempiin reservaatteihin siirretyt intiaanit saivat maapalan, jolla heidän piti kasvattaa karjaa tai harjoittaa maanviljelyä. Siouxien piti myös lähettää lapsensa englanninkielisiin kouluihin ja alkuperäiskansojen kielten puhuminen oli kielletty. Näillä toimenpiteillä yritettiin päästä eroon siouxien vaeltelevasta elämäntavasta ja saada nämä omaksumaan siirtolaisten elämäntyylin. Siirtymävaiheen aikana [[Bureau of Indian Affairs]] oli vastuussa siouxien ruokahuollosta, mutta se oli kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä. Tämä yhdistettynä maan viljelykelvottomuuteen ja [[biisoni|biisonien]] määrän laskuun johti nälänhätään. Vuosina 1889-1890 lakotojen keskuudessa liikkui [[tuhkarokko]]a ja muita intiaaneille tappavia tauteja.