Versio 4. huhtikuuta 2012 kello 13.47 muokkaa ML (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 47 781 muokkausta juuri mikään ei ole "välttämättä hyvä asia" ← Vanhempi muutos		Versio 30. joulukuuta 2012 kello 04.55 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta kuvia, korjattava/suomi Uudempi muutos →
Rivi 1: {{korjattava/suomi}} '''Pienviljely''' tarkoittaa [[maanviljely]]ä pienessä muodossa. [[Suomi\|Suomeen]] pienviljelyn aate tuotiin 1900-luvun alussa. Tuolloin Suomen [[maaseutu]]a hallitsivat suuret [[maatila\|tilat]] ja [[kartano]]t, jotka työllistivät maaseudun kansaa. [[Tuloerot]] suurenivat 1800-luvulla voimakkaan [[väestönkasvu]]n myötä ja vuosikymmenien viha puhkesi lukuisina veritöinä [[Suomen sisällissota\|vuoden 1918 sisällissodassa]]. Vuonna 1921 [[torppari\|torppareille]] ja [[mäkitupalainen\|mäkitupalaisille]] kuitenkin päätettiin [[eduskunta\|eduskunnassa]] antaa oikeus lunastaa tilansa edullisella hinnalla ja yli 50 000 torppaa ja 70 000 mäkitupaa muuttuivat pientiloiksi. Pienviljelmien määrä kasvoi aina 1960-luvulle saakka jolloin saavutettiin maksimi (240 000 yksikköä).▼ [[File:Travaux des champs Vietnam.JPG\|thumb\|Vietnamilaisia pienviljelijöitä]] [[File:Chlustina, farma.jpg\|thumb\|Näkymä Tsekkiläisen pientilan pihalle]] '''Pienviljely''' tarkoittaa [[maanviljely]]ä pienessä muodossa. ==Pienviljely Suomessa== Tyypilliseen pientilaan sodan jälkeisessä Suomessa kuului noin 6 hehtaaria vijelyalaa sekä muutama kymmenen hehtaaria [[metsä]]ä. Tilalla pidettiin neljää [[lehmä]]ä ([[maito]] kuljetettiin [[meijeri]]in) sekä muutama [[lammas]], muutama [[kana]] ja [[sika\|taloussika]] perheen tarpeita varten. [[Hevonen\|Hevosta]] pidettiin metsä- ja [[pelto]]töitä varten. Pientilat olivat useimmiten [[omavaraistalous\|omavaraisia]].▼ ▲~~'''Pienviljely''' tarkoittaa [[maanviljely]]ä pienessä muodossa.~~ [[Suomi\|Suomeen]] pienviljelyn aate tuotiin 1900-luvun alussa. Tuolloin Suomen [[maaseutu]]a hallitsivat suuret [[maatila\|tilat]] ja [[kartano]]t, jotka työllistivät maaseudun kansaa. [[Tuloerot]] suurenivat 1800-luvulla voimakkaan [[väestönkasvu]]n myötä ja vuosikymmenien viha puhkesi lukuisina veritöinä [[Suomen sisällissota\|vuoden 1918 sisällissodassa]]. Vuonna 1921 [[torppari\|torppareille]] ja [[mäkitupalainen\|mäkitupalaisille]] kuitenkin päätettiin [[eduskunta\|eduskunnassa]] antaa oikeus lunastaa tilansa edullisella hinnalla ja yli 50 000 torppaa ja 70 000 mäkitupaa muuttuivat pientiloiksi. Pienviljelmien määrä kasvoi aina 1960-luvulle saakka, jolloin saavutettiin maksimi (240 000 yksikköä). ▲Tyypilliseen pientilaan sodan jälkeisessä Suomessa kuului noin 6 hehtaaria ~~vijelyalaa~~viljelyalaa sekä muutama kymmenen hehtaaria [[metsä]]ä. Tilalla pidettiin neljää [[lehmä]]ä ([[maito]] kuljetettiin [[meijeri]]in) sekä muutama [[lammas]], muutama [[kana]] ja [[sika\|taloussika]] perheen tarpeita varten. [[Hevonen\|Hevosta]] pidettiin metsä- ja [[pelto]]töitä varten. Pientilat olivat useimmiten [[omavaraistalous\|omavaraisia]]. Sodan jälkeen maatalous [[koneellistuminen\|koneellistui]] vauhdilla mutta pienviljelmät jäivät tästä kehityksestä jälkeen. Koneellistamiseen ei ollut varaa.

Ero sivun ”Pienviljely” versioiden välillä