Ero sivun ”Osuuskauppa Mäki-Matti” versioiden välillä

Suomen osuuskauppaliike jakautui vuonna 1916 kahtia, porvarilliseen (SOK:laiseen) ja edistysmieliseen (OTK:laiseen) osaan. Osuusliike Mäki-Matti oli jäsenistöltään työläistaustainen ja liittyi OTK:n leiriin. Jyväskylän porvarillinen väki, lähinnä opettajat, perustivat kilpailevan liikkeen Jyväskylän Osuuskaupan, joka myöhemmin muutti nimensä [[Osk. Keskimaa]]ksi. 1980-luvulle asti Mäki-Matti menestyi paremmin kaupunkialueella ja Keskimaa maaseudulla. Vuoteen 1946 mennessä ol. Mäki-Matti oli kasvanut niin, että sen palveluksessa oli 528 henkeä. Keski-Suomeen oli vuoteen 1944 mennessä perustettu 61 Mäki-Matin myymälää. Osuuskauppa Keskimaan henkilökunta oli samaan aikaan 383 henkeä.<ref name="tommila470-478">Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-478.</ref> OTK:laisia kauppoja ruvettiin 1960-luvulta alkaen nimittämään E-osuusliikeiksi.

Mäki-Matti aloitti myytävien tuotteiden valmistuksen jo 1920-luvulla ja ravintolatoiminnan sotien välisenä aikana. Osuuskaupoissa toimi myös [[osuuskassa]]. Mäki-Matin leipomo perustettiin 1916 (entinen Mäki-Matin leipomorakennus on nykyisin ''Tanssisali Lutakko''), ja 1921–1957 osuusliikkeellä oli oma juomatehdas. Sota-aikana 1942 aloitti toimintansa meijeri ja sen yhteydessä 1958 maitojauhetehdas. Ne toimivat Lutakossa.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470name="tommila470-478.<"/ref> Esimerkiksi Mäki-Matin meijerivoi oli maankuulua. Mäki-Matin viettäessä oman tuotannon viikkoa se mainosti: "Muualta piirakat ja mansikat, meiltä maankuulua leipää ja voita".