Wikipedia

Ero sivun ”Neogeenikausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
f määr
taulukko päiv.
Merkkaus:  virheellinen wikikoodi 
Rivi 4:
apinat kehittyivät kohti ihmistä ja ilmasto viileni ja kuivui sekä ruohotasangot laajenivat maapallolla. Aavikot laajenivat ajoittain yhä suuremmiksi, kokien välillä kosteampia kausia. Hollannin seuduilla oli mioseenin alkupuolella yli 10 miljoonaa vuotta sitten lämmin, subtrooppinen ilmasto. Mutta ilmasto alkoi viiletä ja muuttua epävakaaksi heilahdellen yhä nopeammin ja voimakkaammin. Vielä plioseenikaudella oli Hollannissa kaksi muutaman 100 000 v jaksoa joiden ajan ilmasto oli Hollannissa huipussaan melkein subtrooppinen. Neogeenikauden loputtua ja [[kvartäärikausi|kvartaarikauden]] alkaessa tapahtui huomattava ilmaston jäähtyminen.
 
{| {{prettytable}}| align=right frame=1▼
Neogeenikausi sisältää ylemmän [[tertiäärikausi|tertiäärikauden]] [[mioseeni]]n ja [[plioseeni]]n. Neogeenin määritelmästä käytiin 2000-luvun alussa väittelyä geologien kesken. Välillä sen katsottiin sisältävän myös kvartäärikauden, so. [[pleistoseeni]]n ja [[holoseeni]]n. Nykyinen määritelmä hyväksyttiin vuonna 2008.<ref>[http://www.quaternary.stratigraphy.org.uk ]</ref>▼
 
Kautta on joskus sanottu myös nuoreksi tertiääriksi.▼
Tälle kaudelle on tyypillistä kehitys kohti nykyistä eläinlajistoa, joka kuitenkin jakautuu lukuisiin vaiheisiin. Välivaiheista ehkä tunnetuin on Euroopan tunnetuin on [[Villafranca-eläimistö]].▼
 
Tällä kaudella ilmaston viileneminen alkoi selvästi näkyä [[Eurooppa|Euroopassa]], trooppiset lajit vetäytyivät.▼
Mannerliikunnoissa myöhäsplioseenilla Amerikat yhdistyivät Panaman kannaksella.▼
 
==Neogeenin jako==
{{Korjattava|Gela-vaihe kuuluu pleistoseeniin, katso [[Kvartäärikausi]]. Myös Malline ! Osa nimistöä englanniksi.}}
▲{| {{prettytable}}
! [[Maailmankausi]]
! [[Kausi]]
! [[Epookki]]
! Vaihe
! Milloin oliIkä (miljoonaa<br> vuotta sitten)▼
!
▲! Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten)
|----
| rowspan="2111" style="background-color: #FFEE00;" | [[Kenotsooinen maailmankausi|Kenotsooinen]]
| rowspan="212" style="background-color: #FFDE00FFFFF6;" | [[NeogeeniKvartääri]]
| colspan="2" style="background-color: #FFFFF6;" | [[Holoseeni]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFFFF6;" | <center>0–0,011
| rowspan="1" | 0–0,0115
|----
| rowspancolspan="102" style="background-color: #FFEEBDFFFFF6;" | [[Pleistoseeni]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFFFF6;" | <center>0,011–2,588
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Veiksel-jääkausi]]
| rowspan="1" | 0,0115–0,11
|----
| rowspan="18" style="background-color: #FFEEBDFFDE00;" | '''[[Neogeeni]]'''
| rowspan="12" style="background-color: #FFEEBDFFFAAC;" | [[Eem-interglasiaaliPlioseeni]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFFAAC;" | 0,11–0,15[[Piacenza-vaihe]]
| rowspan="1" | <center>2,588–3,60▼
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFFAAC;" | [[Zanclian]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" |<center> [[Saale-jääkausi]]3,60–5,332
| rowspan="1" | 0,15–0,38
|----
| rowspan="16" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[Mioseeni]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[HolsteinMessina-interglasiaalivaihe]]
| rowspan="1" | <center>5,332–7,246▼
| rowspan="1" | 0,38–0,40
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[''Tortonian'']]
| rowspan="1" | <center>7,246–11,608▼
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Elster-jääkausi]]
| rowspan="1" | 0,40–0,42
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[''Serravallian'']]
| rowspan="1" | <center>11,608–13,65 ▼
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Cromer-kausi]]
| rowspan="1" | 0,42–0,85
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[''Langhian'']]
| rowspan="1" | <center>13,65–15,97▼
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Bavel-kausi]]
| rowspan="1" | 0,85–1,07
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[''Burdigalian'']]
| rowspan="1" | <center>15,97–20,43▼
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Menap-jääkausi]]
| rowspan="1" | 1,07–1,20
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFF200;" | [[''Aquitanian'']]
| rowspan="1" | <center>20,43–23,03▼
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBD;" | [[Waal-lämpökausi]]
| rowspan="1" | 1,20–1,45
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFEEBDFFFFF6;" | [[Paleogeeni]]
| rowspancolspan="12" style="background-color: #FFEEBDFFFFF6;" | [[Eburon-jääkausi]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFFFF6;" | 1<center>23,45–103–65,805
|----
| rowspan="4" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Plioseeni]]
| rowspan="2" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Gelasian]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Tegelen-lämpökausi]]
| rowspan="1" | 1,80–2,40
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Pretegelen-jääkausi]]
| rowspan="1" | 2,40–2,588
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Piacenzian]]
|
▲| rowspan="1" | 2,588–3,60
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFFAAC;" | [[Zanclian]]
|
| rowspan="1" | 3,60–5,332
|----
| rowspan="6" style="background-color: #FFF200;" | [[Mioseeni]]
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Messinian]]
|
▲| rowspan="1" | 5,332–7,246
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Tortonian]]
|
▲| rowspan="1" | 7,246–11,608
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Serravallian]]
|
▲| rowspan="1" | 11,608–13,65
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Langhian]]
|
▲| rowspan="1" | 13,65–15,97
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Burdigalian]]
|
▲| rowspan="1" | 15,97–20,43
|----
| rowspan="1" style="background-color: #FFF200;" | [[Aquitanian]]
|
▲| rowspan="1" | 20,43–23,03
|}
 
▲Neogeenikausi sisältää ylemmän [[tertiäärikausi|tertiäärikauden]] [[mioseeni]]n ja [[plioseeni]]n. Neogeenin määritelmästä käytiin 2000-luvun alussa väittelyä geologien kesken. Välillä sen katsottiin sisältävän myös kvartäärikauden, so. [[pleistoseeni]]n ja [[holoseeni]]n. Nykyinen määritelmä hyväksyttiin vuonna 2008.<ref>[http://www.quaternary.stratigraphy.org.uk ]</ref>
<!--
 
*[[Holoseeni]] 0,01143 - 0 [[Mvs]]
▲Kautta on joskus sanottu myös nuoreksi tertiääriksi.
*[[Pleistoseeni]] 1,806 - 0,01143 Mvs
▲Tälle kaudelle on tyypillistä kehitys kohti nykyistä eläinlajistoa, joka kuitenkin jakautuu lukuisiin vaiheisiin. Välivaiheista ehkä tunnetuin on Euroopan tunnetuin on [[Villafranca-eläimistö]].
*[[Plioseeni]] 5,332 - 1,806 Mvs
*[[Mioseeni]] 23,03 - 5,332 Mvs
-->
 
▲Tällä kaudella ilmaston viileneminen alkoi selvästi näkyä [[Eurooppa|Euroopassa]], trooppiset lajit vetäytyivät.
▲Mannerliikunnoissa myöhäsplioseenilla Amerikat yhdistyivät Panaman kannaksella.
<!--
{| {{prettytable}}
Rivi 154 ⟶ 94:
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Katso myös ==
 
{{Commonscat|Neogene}}
 
*[[Kenotsooinen maailmankausi]]
*[[Paleogeenikausi]]
 
[[Luokka:Geologiset ajanjaksot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neogeenikausi”