Versio 24. marraskuuta 2012 kello 15.12 muokkaa ZéroBot (keskustelu \| muokkaukset) 133 001 muokkausta p r2.7.1) (Botti lisäsi: nl:Chumash (volk) ← Vanhempi muutos		Versio 24. joulukuuta 2012 kello 20.08 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 162 muokkausta p typofix Uudempi muutos →
Rivi 16: \| huomautukset = }} '''Chumashit''' eli '''Santa Barbaran intiaanit''' ovat [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltojen]] [[Kalifornia]]ssa elävä [[intiaanit\|intiaanikansa]]. Nykyisin chumasheija on noin 5 000 ja pieni osa heistä asuu heille tarkoitetussa [[Santa Ynezin intiaanireservaatti\|Santa Ynezin intiaanireservaatissa]]. Santa Ynezin chumashit ovat myös ainoa virallisesti rekisteröidyistä chumash-ryhmistä, vaikka muitakin heidän järjestäytyneistä ryhmistään on edelleen olemassa.<ref name="Native Inhabitants">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nps.gov/chis/historyculture/nativeinhabitants.htm \| Nimeke = Native Inhabitants \| Julkaisija = National Park Service - U.S Department of the Interior \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Chumashien historiallinen asuinalue sijaitsee [[San Luis Obispo]]sta [[Malibu]]un ja sisämaassa [[San Joaquin]]iin ulottuvalla alueella<ref name="California Indians and Their Reservations">{{Verkkoviite \| Osoite = http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calinddict.shtml#p \| Nimeke = California Indians and Their Reservations \| Julkaisija = San Diego State University Libary \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref>. ==Historia== [[kuva:ChildAdultSun.jpg\|200px\|thumb\|vasen\|Chumashien kalliomaalaus, jossa on kuvattuna lapsi, aikuinen ja aurinko.]] Chumashien asuinalueella on ollut ihmisasutusta jo tuhansia vuosia. Santa Rosan saarelta vuonna 1959 löydetyt ihmisjäännökset ovat ajoitettu 13 000 vuotta vanhoiksi. Chumashien vanhoja asuinpaikkoja on tähän mennessä kaivettu esiin arkeologisissa kaivauksissa yhteensä 148.<ref name="Native Inhabitants" /> Jotkut tutkijat ovat esittäneet teorian, että [[polynesialaiset]] olisivat vierailleet Kalifornian rannikolla chumashien alueella 500−700 [[jaa]]. Teoriaa on perusteltu sillä, että chumashit rakensivat aluksia, joita ei tavata muissa intiaanikulttuureissa. Lisäksi joidenkin tutkijoiden mukaan chumashin kielessä on lainasanoja polynesialaisista kielistä. Teorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2005/06/20/MNG9GDBBLG1.DTL \| Nimeke = Did ancient Polynesians visit California? Maybe so. Scholars revive idea using linguistic ties, Indian headdress \| Julkaisu = San Francisko Chronicle \| Julkaisija = Keay Davidson \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Chumasheja asui eurooppalaisten tullessa noin 15000<ref>Brian Fagan, Pitkä kesä, Gummerus 2008, s 339</ref> eräillen luiikkuvaa metsästäjä-keräilijäelämää niin että yksi ryhmä saattoi liikkua satojen neliökilometrien alueella. Chumashien alueella eli harva väestö metsästäen ja keräillen. Noin vuoden 2000 eaa jälkeen holoseenin lämpöhuippu päättyi ja toi sateita chumashien alueelle. Sateet toivat tammen ja ilmaston muutokseen liittyvä merivirtojan muutos merikaloja. Väestö kasvoi ja ihmiset asuivat paikoilleen. Asutuskeskukset kasvoivat ja parhailla kalastus- ja tammenterhopaikoilla olevista suvuista tuli johtajasukuja<ref>Fagan 2008, s 342</ref>. Kristuksen syntymän aikoihin ~~usui~~ ilmaston lämpeneminen heikensi anjovista tuovaa merivirtaa, mikä heikensi kalasaaliita hyvinäkin vuosina. Noin 450 eaa kaloja tuova ylösvirtaus voimistui, kun merivesi viileni. Samalla tuli kuitenkin rannikolle kuivuus, koska viileä merivesi ~~havvisti~~vahvisti korkeapainetta. Niinpä noin 450 eaa - 350 jaa kuivuus lisääntyi, mikä ei vaikuttanut kalastuksesta riippuvaiseen rannikkoasutukseen, mutta aihautti nälkää villuiruoholla, riistalla ja pähkinöillä elävälle sisämaan väeställe. Ajoittaisia kuivuuskausia oli 300-850 jaa<ref>Fagan 2008, s 346</ref>, minkä jälkeen alkoi pyysvä kuivuus. Tämä ajoi kylät enenvässä määrin sotimaan keskenään rajallisista niukkenevista ruokavaroista<ref>Fagan 2008, s 343</ref>. Myös rannikon Santa Cruzin suuren saaren monet kylät hävisivät 1000-luvulla kuivuuden takia. Hautausmaista tehtyjen kallolöytöjen mukaan aseiden aiheuttamia kallovaurioita oli eniten vuosien 300-1150 jaa käsittäjän jakson lopuilla, minkä jälkeen nämä merkit väkivallasta vähenivät jyrkästi. Toki astunnaisa väkivallan merkkejä oli jo arkaaisella jjalla n v 3500 eaa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Joidenkin mielestä väkivallan väheneminen saattoi johtua siitä että chumashit saivat sovittua keskinäiset kiistansa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Käytännällinbe selitys tähän on se, että pysyvä kuivuus hävitti maaluonnonvarat, joista ei silloin voitu enää taistella. Mutta vuosina 950-1300 meren ylösvirtaus nousi ja toi rannikoille yhä enemmän kaloja. Rannikon asutukset suurenivat. Tämä nosti hyvään sosiaaliseen asemaan ajopuunlaudoista tehtyjen avomerikalastukseen sopivien veneiden omistajat<ref>Fagan 2008, s 346</ref>, jotka kävivät kauppaa tammanterhoilla ja simpukankuorikoruilla. Kauppa kohensi sekä saartan,että mantereen asukkaiden elatuksen saantia, vaikka sjoittaista nälkää esiintyikin<ref>Fagan 2008, s 347</ref>. jälkeen nämä merkit väkivallasta vähenivät jyrkästi. Toki astunnaisa väkivallan merkkejä oli jo arkaaisella jjalla n v 3500 eaa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Joidenkin mielestä väkivallan väheneminen saattoi johtua siitä että chumashit saivat sovittua keskinäiset kiistansa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Käytännällinbe selitys tähän on se, että pysyvä kuivuus hävitti maaluonnonvarat, joista ei silloin voitu enää taistella. Mutta vuosina 950-1300 meren ylösvirtaus nousi ja toi rannikoille yhä enemmän kaloja. Rannikon asutukset suurenivat. Tämä nosti hyvään sosiaaliseen asemaan ajopuunlaudoista tehtyjen avomerikalastukseen sopivien veneiden omistajat<ref>Fagan 2008, s 346</ref>, jotka kävivät kauppaa tammanterhoilla ja simpukankuorikoruilla. Kauppa kohensi sekä saartan,että mantereen asukkaiden elatuksen saantia, vaikka sjoittaista nälkää esiintyikin<ref>Fagan 2008, s 347</ref>. Vuodesta 1772 [[fransiskaanit]] perustivat chumashien alueelle useita lähetysasemia. Vanhin lähetysasemista on San Luis Obispo. Vuoteen 1800 mennessä kaikki chumashit oli kastettu.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Espanjan kruunu pyrki tekemään lähetysasemista asutuskeskuksia, mutta suunitelmat eivät koskaan tuottaneet tulosta. Vuodesta 1795 kruunu vaihtoi perinteisen politiikkansa ja määräsi, että espanjan kieltä pitäisi opettaa alkuasukkaille ja sen tulisi korvata alkuperäiskielet yleisessä käytössä. Lähetysasemat olivat tätä ennen pyrkineet opettamaan intiaaneja heidän omalla kielellään.<ref>Mancall ja Merrell 2000, s. 509</ref> Vuonna 1824 barbareñot, purisimeñot ja ynezeñot nousivat kapinaan [[Meksiko]]n hallitusta vastaan [[Pacomio]]-niminen kirvesmies johtajanaan. Sotaväki kuitenkin kukisti niin sanotun [[chumashikapina]]n jo samana vuonna. Tappiollisen kapinan jälkeen monet chumashit pakenivat Kalifornian sisämaahan, jossa he liittyivät [[yokutsit\|yokuts]]-intiaaneihin. Kuitenkin kapinaa johtanutta Pacomiota rangaistiin vain lievästi. Kulkutaudit, alkoholismi ja taloudellinen rappio johtivat chumashien määrän vähenemiseen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304">Virrankoski 1994, s. 304</ref> Chumasheja oli alkuaan 22 000<ref name="California Indians and Their Reservations" />−14 000, mutta vuonna 1832 heitä oli enää 2 500 ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 1 100<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Nykyisin vain 213 chumashia elää Santa Ynezin intiaanireservaatissa; loput elävät Kalifornian etelärannikon kaupungeissa<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Chumashien aiemmin puhuma [[chumashin kieli]] hävisi sen viimeisen puhujan kuoltua vuonna 1965<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=chs \| Nimeke = Chumash - An extinct language of United States \| Julkaisu = Ethnologue \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = }}</ref>.▼ ▲Vuodesta 1772 [[fransiskaanit]] perustivat chumashien alueelle useita lähetysasemia. Vanhin lähetysasemista on San Luis Obispo. Vuoteen 1800 mennessä kaikki chumashit oli kastettu.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Espanjan kruunu pyrki tekemään lähetysasemista asutuskeskuksia, mutta suunitelmat eivät koskaan tuottaneet tulosta. Vuodesta 1795 kruunu vaihtoi perinteisen politiikkansa ja määräsi, että espanjan kieltä pitäisi opettaa alkuasukkaille ja sen tulisi korvata alkuperäiskielet yleisessä käytössä. Lähetysasemat olivat tätä ennen pyrkineet opettamaan intiaaneja heidän omalla kielellään.<ref>Mancall ja Merrell 2000, s. 509</ref> Vuonna 1824 barbareñot, purisimeñot ja ynezeñot nousivat kapinaan [[Meksiko]]n hallitusta vastaan [[Pacomio]]-niminen kirvesmies johtajanaan. Sotaväki kuitenkin kukisti niin sanotun [[chumashikapina]]n jo samana vuonna. Tappiollisen kapinan jälkeen monet chumashit pakenivat Kalifornian sisämaahan, jossa he liittyivät [[yokutsit\|yokuts]]-intiaaneihin. Kuitenkin kapinaa johtanutta Pacomiota rangaistiin vain lievästi. Kulkutaudit, alkoholismi ja taloudellinen rappio johtivat chumashien määrän vähenemiseen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304">Virrankoski 1994, s. 304</ref> Chumasheja oli alkuaan 22 000<ref name="California Indians and Their Reservations" />−14 000, mutta vuonna 1832 heitä oli enää 2 500 ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 1 100<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Nykyisin vain 213 chumashia elää Santa Ynezin intiaanireservaatissa; loput elävät Kalifornian etelärannikon kaupungeissa<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Chumashien aiemmin puhuma [[chumashin kieli]] hävisi sen viimeisen puhujan kuoltua vuonna 1965<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=chs \| Nimeke = Chumash - An extinct language of United States \| Julkaisu = Ethnologue \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = }}</ref>. ==Kulttuuri== Rivi 37 ⟶ 34: ===Yhteiskunta=== Chumashit olivat jakaantuneet kuuteen ryhmään, jotka olivat barbareñot, purisimeñot, ynezeñot, ventureñot, obispeñot ja sisämaan chumashit<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Kyliä johtaineilla päälliköillä oli suhteelisen vähän valtaa. Päälliköt toimivat lähinnä riitti- ja sotapäälliköinä. Päälliköinä saattoivat toimia myös naiset. Chumashit kävivät sotia, mutta yleensä pienessä mittakaavassa.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> ===Uskonto=== [[kuva:2009 07 09 camino cielo paradise 137.jpg\|250px\|thumb\|vasen\|Luolamaalauksia Santa Barbaran piirikunnassa, Kaliforniassa.]] Chumashien varhaisesta uskonnosta ei tiedetä paljoa. Se tiedetään, että uskontoon liittyi toloache-kultti ja että yhden naispuolisen jumaluuden nimi oli sama kuin [[hulluruoho]]sta käytetty nimi.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Toloache-kultissa hulluruohoa käytettiinkin hallusinaatioiden tuottamiseen. Hulluruoho saattaa tappaa käyttäjänsä liiaksi nautittuna ja ne, jotka osasivat annostella sitä oikein, saivat suurta arvonantoa yheisöltä, koska hulluruohon käyttö oli yleistä niin naisten kuin miestenkin keskuudessa. Näistä henkilöistä espanjalaiset käyttivät nimeä ''tochaleros''.<ref name="Mancall ja Merrell 2000, s. 507">Mancall ja Merrell 2000, s. 507</ref> Muita chumashien palvomia jumaluuksia olivat aurinko ja maa<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Chumashien uskontoon liittyivät myös kalliopiirustukset, joiden tarkkaa merkitystä ei kuitenkaan tiedetä. Kalliopiirustukset esittivät myyttisiä hahmoja, luonnonvoimia ja abstrakteja kuvioita.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sbnature.org/research/anthro/chumash/pcart.htm \| Nimeke = Chumash Rock Paintings \| Julkaisija = The Santa Barbara Museum of Natural History \| Viitattu = 27.10.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> ===Käsityöt===

Ero sivun ”Chumashit” versioiden välillä