Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään pari luokkaa. |
Laajennetaan. |
||
Rivi 1:
'''K.P.T.''' oli radikaalien [[Fennomania|suomenmielisten]] ylioppilaiden vuonna 1880 perustama aatteellinen järjestö.<ref name="Klinge75">Klinge 1978, s. 75</ref> Yhdistyksen perustaneet nuoret radikaalit fennomaanit haastoivat [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] valtalinjan, jota he pitivät liian maltillisena ja vanhoillisena. K.P.T.:ssä yhdistyi [[nationalismi]] ja yhteiskunnallinen radikalismi. Sen linja oli jyrkkä varsinkin [[Kieliriita|kielikysymyksessä]] ja tavoitteena oli [[suomen kieli|suomen kielen]] täydellinen ylivalta ja [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] syrjäyttäminen. Samalla K.P.T. oli myös yhteiskunnallisesti aikaansa nähden radikaali ja on puhuttu jopa "punaisesta fennomaniasta". Suuntauksen johtajista näkyvimpiä olivat [[Lauri Kivekäs]] ja [[Jonas Castrén]]. Mukana toiminnassa olivat myös muun muassa [[Juhani Aho]], [[Arvid Järnefelt]], [[Julius Lyly]] ja [[Eero Erkko]]. Vahvimpana tukijoukkona olivat pohjalaiset ylioppilaat.<ref>Vares 2000, s. 28–29.</ref>
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta.<ref name="Klinge75" /> Alkuvaiheessa yhdistyksen toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat mennettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalaiset|nuorsuomalaisten]] johtajat.
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Klinge, Matti | Nimeke=Ylioppilaskunnan historia. Kolmas osa 1872–1917 : K.P.T.:stä jääkäreihin | Selite= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Oy Gaudeamus Ab | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-662-228-3}}
*Vares, Vesa: ''Varpuset ja pääskyset: Nuorsuomalaisuus ja Nuorsuomalainen puolue 1870-luvulta vuoteen 1918''. SKS, Helsinki 2000. ISBN 951-746-161-5
===Viitteet===
| |||