Ero sivun ”Kirkkotalli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l |
mm. Utsjoen kirkon yhteydessä on kirkkotupia |
||
Rivi 5:
Kirkossa kävijät oleskelivat kirkkotallin tuvassa ennen ja jälkeen jumalanpalvelusta. Entisaikaan tuvassa saattoi myös asua [[kirkonkylä]]n [[itsellinen|itsellisiä]] eli ihmisiä, joilla ei ollut omaa maatilaa eivätkä he olleet vakinaisesti kenenkään palveluksessa. Usealla paikkakunnalla kirkkotallit olivat riveissä molemminpuolin maantietä. Joillain paikoin Ruotsissa tällaiseen rakennusryhmään saattoi kuulua pari sataakin rakennusta, jolloin sitä nimitettiin ''kirkkokaupungiksi''. Suomessa tällainen kaupunkimainen taloryhmä on ollut muun muassa [[Kruunupyy]]n kirkon luona.
Suomesta ei ole tietoja asuttavista kirkkotalleista, ei myöskään kirkkotuvista{{Lähde}}<!-- [[Utsjoen kirkko]] -->, mutta kirkkotalleja on aikoinaan ollut monessa [[pitäjä]]ssä. [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] kirkon luona pitäjän kullakin talolla oli oma pieni kirkkotallinsa, johon mahtui kaksi tai kolme hevosta. Toisinaan muutamalla kylän talolla oli yhteinen talli, johon oli vain yksi avain. Sen sai haltuunsa se talo, jonka vuoro oli mennä kirkkoon. Kirkossa käynti oli merkityksellistä paitsi sananjulistuksen takia, myös siksi että kirkossa luettiin julkiset kuulutukset, joiden kuuleminen ennen sanomalehtien aikakautta oli tärkeää. Valtiovaltakin on kiinnittänyt kirkkomatkoihin huomiota. Esimerkiksi 1728 velvoitettiin [[Länsi-Pohja]]n maaherra huolehtimaan siitä, että [[Tornio]]n pitäjäläiset hankkisivat itselleen kirkkomajoja, joissa he voisivat yöpyä etäällä Tornion kaupungin kapakoiden houkutuksista.
==Lähteet==
| |||