Ero sivun ”Puhdistamoliete” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
Puhdistamolietteen käsittelyssä on mm. seuraavia yksikköprosesseja: sakeutus, tiivistäminen, kuivaaminen, mädätys, kemialliset menetelmät, kompostointi ja poltto. Menetelmien käyttö vaihtelee puhdistamoittain. Suomen Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2005 tekemän jäsenkyselyn perusteella kompostointi oli ylivoimaisesti yleisin lietteenkäsittelymenetelmä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vvy.fi/files/101/lietekysely.pdf | Nimeke = VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 1.9.2005 | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = }}</ref>. Vuoden 2011 lopussa 16 yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla oli käytössä mädättämö ja jätevedenpuhdistamoilla tuotetun ja hyödynnetyn biokaasun määrä on kasvanyt selvästi 90-luvun puolivälin tilanteesta <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen biokaasulaitosrekister n:o 15 – Tiedot vuodelta 2011 | Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto | Vuosi = 2012 | Tekijä = Huttunen M. J. & Kuittinen V. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 18-20 | Sivut = 39 s | Selite = | Julkaisupaikka = Joensuu | Tunniste = | Isbn = (nid.) 978-952-61-0866-7 (pdf) 978-952-61-0867-4 | www = http://www.biokaasuyhdistys.net/media/Biokaasulaitosrekisteri2011.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2012| Kieli = }}</ref>.
===Sakeutus ja kuivaus===
Sakeutuksen tai tiivistämisen ja kuivauksen tarkoituksena on lietemäärän pienentäminen ennen jatkokäsittelyä tai pois kuljetusta.
Sakeutus tapahtuu tyypillisesti laskeuttamalla, eli lietettä seisotetaan altaassa, kiintoaine laskeu-tuu pohjalle ja erottuva neste palautetaan jäteveden käsittelyprosessiin. Laskeuttamalla tapahtuvalla eli ns. gravitaatiosakeutuksella voidaan saavuttaa n. 2-10 % kuiva-ainepitoisuus riippuen lietteen ominaisuuksista ja viipymästä Sakeutus voidaan tehdä myös käyttäen flotaatiota, eli nostamalla kiintoaine pinnalle ilmakuplien avulla tai koneellisesti esim. lingolla.<ref name="wwe">{{Kirjaviite | Nimeke = Wastewater Engineering – Treatment, disposal, reuse | Julkaisija = McGraw-Hill | Vuosi = 1991 | Tekijä = Tchobanoglous G. & Burton F.L. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 39 s | Selite = | Julkaisupaikka = Joensuu | Tunniste = | Isbn = 0-07-041690-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = eng }}</ref>.
Lietteen kuivaus tapahtuu yleensä koneellisesti lingolla, ruuvikuivaimella tai suotonauhapuristimella ja kuivauksen jälkeen lietteen kiintoainepitoisuus on tyypillisesti n. 15-30 %.
Sakeutus ja kuivaus eivät ole varsinaisia lietteen laatuun vaikuttavia käsittelymenetelmiä. Ne eivät vaikuta lietteen hygieenisyyteen eli taudinaiheuttajien määrään eivätkä ne stabiloi lietettä, vaan liete jatkaa hajoamistaan ja muodostaa runsaasti hajuja. Lietteen hyötykäyttö edellyttää jatkokäsittelyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6602&lan=fi | Nimeke = Lietteiden käsittely | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Julkaisu = | Ajankohta = 13.6.2011 | Viitattu = 17.12.2012 | Kieli = }}</ref>
==Lähteet==
| |||