Ero sivun ”Konsignaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ja:委託販売 |
p Kumottu muokkaus 10054293, jonka teki Pxos - palautetaan vanha linkki takaisin |
||
Rivi 1:
'''Konsignaatio''' on [[kaupankäynti]]in liittyvä menettelytapa, joka käsittää kaksi erilaista muotoa. Ensimmäisessä tapauksessa välihenkilö, kuten esimerkiksi [[vähittäiskauppa|vähittäiskauppias]], joutuu ostamaan [[tavara]]n itselleen voidakseen myydä sen edelleen. Toinen konsignaation muoto on jälleenmyyntiin liittyvä luottokauppa, jossa kauppahinnan maksuvelvollisuus alkuperäiselle myyjälle on yhdistetty jälleenmyyntitapahtumaan. Tällöin luottokauppaan sisältyy omistuksenpidätysehto. Konsignaatio on käytössä [[irtaimisto|irtainten esineiden]] kaupassa, kuten esimerkiksi moottoriajoneuvojen ja taide-esineiden myynnissä.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 321–322.</ref>
Yleisin syy konsignaation käyttöön on tavarantoimittajan vakuustarve. Lisäsyy on usein konsignaatioon liitetty välihenkilön [[oikeus]] myymättä jääneiden tavaroiden palauttamiseen alkuperäiselle myyjälle. Konsignaatio eroaa [[komissio (talous)|myyntikomissiosta]] siinä, että tavarantoimittaja pysyy [[esine (oikeustiede)|esineen]]
Luottokaupassa kaupallinen riski tavaran myymisestä on konsignaationantajalla (myyjällä), kun hän myöntää tavaralle palautusoikeuden. Palautusoikeuden myöntäminen varmistaa hänelle suojan konsignaationsaajan velkojia vastaan. Konsignaatiossa välihenkilö maksaa kauppahinnan myyjälle [[sopimus|sopimuksen]] mukaan välittömästi tai hyvin pian jälleenmyynnin jälkeen. Toisin on tavallisessa jälleenmyyntiä varten sovitussa omistuksenpidätysehdon sisältävässä luottokaupassa. Siinä välihenkilö on velvollinen maksamaan kauppahinnan sovitun [[määräaika|määräajan]] kuluttua riippumatta siitä, onko hän saanut tavaran myydyksi vai ei.<ref name="Enc" />
| |||