Ero sivun ”Aarre Simonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 47:
 
Syksyllä [[1961]] Simonen tuomittiin niin sanotussa [[Kätilöopiston juttu|Kätilöopiston jutussa]] [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeudessa]] rangaistukseen ministerinä tehdystä virkarikoksesta. Simonen selvisi sakoilla jotka ovat valtakunnanoikeuden suurimmat langettamat sakot tähän asti noin 35&nbsp;000 markkaa (summa ennen euroon siirtymistä)<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08438_4 | Nimeke =Valtakunnanoikeuden tuomioita – Kätilöopiston juttu|Julkaisu=yle.fi|Julkaisija= Elävä arkisto| Viitattu = 24.6.2010}}</ref>
Myöhemmin Simonen nimitettiin oikeusministeriksi, jolloin oikeisto-oppositio teki tämän johdosta [[välikysymys|välikysymyksen]]. Välikysymyksen mukaan Simonen täytti perustuslaissa ministereiltä vaadituista ominaisuuksista – syntyperäinen Suomen kansalainen, rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu – vain kansalaisuutta koskevan kriteerin. Koska hallitus sai äänestyksessä eduskunnalta luottamuksen, on Simonen tiettävästi ainoa Suomessa eduskunnan päätöksellä rehelliseksi todettu henkilö. Toisaalta oikeusministeriön hallitusneuvoksena Simosen ministerikaudella toiminut [[Kai Korte]] on muistelmissaan luonnehtinut Simosta yhdeksi parhaista esimiehistään, joka "delegoi valtaa, mutta kantoi vastuun itse".
 
Aarre Simosen puoliso vuodesta 1945 oli sisustustaiteilija Leni Nikkinen (s. 1919). Heillä oli lapset Iiro (s. 1947), Kati (s. 1949) ja Mari (s. 1951).