Ero sivun ”Koijärvi-liike” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Koijärvi camp 1979.jpg|thumb|360px|Koijärven padonrakentajien leiri aamupäivällä 21. huhtikuuta 1979. Kuvassa tulevat Vihreän Liiton kansanedustajat [[Ville Komsi]] ja [[Irina Krohn]] (toinen ja kolmas oikealta).]]
'''Koijärvi-liike''' oli [[Suomi|Suomessa]] keväällä [[1979]] syntynyt [[ympäristöliike]], jonka tarkoituksena oli estää merkittävänä lintualueena pidetyn [[Koijärvi (järvi)|Koijärven]] kuivaaminen. Liike kokosi aikakauden hajanaiset, pienissä piireissä toimineet luontoaktivistit yhdeksi kansanliikkeeksi.
== Tapahtumien kulku ==
Koijärvi on varsin matala, ja jo 1930-luvulla sen odotettiin vähitellen kuivuvan kokonaan. [[Maarekisteri]]in se merkittiinkin jo tuolloin kuivaksi maaksi. Kun alueella kuitenkin oli runsas ja monimuotoinen pesimälinnusto, luonnontutkijat luokittelivat sen Suomen arvokkaimpiin lintujärviin kuuluvaksi. Järvi oli 1960-luvun lopulla kasvanut jo suurimmaksi osaksi umpeen.
1970-luvun lopulla käytiin kiistaa siitä, oliko maanomistajilla oikeus kuivata Koijärvi kokonaan. Kun asian ratkaisu [[vesioikeus|vesioikeudessa]] viivästyi, maanomistajat ryhtyivät huhtikuussa 1979 omavaltaisesti syventämään laskuojaa järven kuivattamiseksi, vaikka asian oikeuskäsittely oli vielä kesken. Kun tieto tuli julkisuuteen, luonnonsuojelijat ryhtyivät välittömästi vastatoimiin. Koijärvi-liikkeen jäsenet kerääntyivät 21. huhtikuuta 1979 Koijärvelle ja rakensivat paikalle omin luvin [[pato|padon]], jolla pyrittiin pitämään järven vedenkorkeus sopivalla tasolla ja estämään järven kuivaushanke. Aktivistit köyttivät itsensä padon purkamista varten tuotuihin puskutraktoreihin kettingeillä ja poliisit joutuivat irrottamaan mielenosoittajat väkisin. Viranomaiset ja urakoitsijat räjäyttivät padon, mutta luonnonsuojelijat rakentelivat laskuojaan yhä uusia esteitä. Koijärven tapahtumat herättivät melkoisesti huomiota tiedotusvälineissä, mitä "virallisten" luonnonsuojelujärjestöjen empimiseen työlästyneet aktivistit käyttivätkin tehokkaasti hyväkseen.<ref> Jaana Iso-Markku: ''Ympäristöliikkeen esiinmarssi''. Puoli vuosisataa: Mitä-Missä-Milloin -juhlakirja, s. 265. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15505-9. </ref>
Timo Järvikosken tutkimuksen mukaan liikkeen jäsenet kokivat ympäristöongelmat yhteiskunnallisina kysymyksinä ja pyrkivät teoillaan arvostelemaan [[kulutusyhteiskunta]]a. Kansanedustajista vain [[Liberaalinen Kansanpuolue|LKP:n]] [[Anneli Kivitie]] ja [[Terhi Nieminen-Mäkynen|Terhi Nieminen]] antoivat tukensa liikkeelle paikan päällä Koijärvellä<ref>[http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F00057_1# Luonnonsuojelijat saapuvat Koijärvelle -video] yle.fi</ref>.
Rivi 15:
==Vaikutukset==
Liikkeen vaikutukset ovat olleet merkittävät. Koijärveä ei kuivattu. Osittain tapahtumien seurauksena Suomeen perustettiin vuonna [[1983]] ympäristöhallinto. Ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[Matti Ahde]] [[Sorsan IV hallitus|Sorsan neljänteen hallitukseen]]. Koijärven alue lunastettiin myöhemmin valtiolle ja liitettiin [[Natura 2000]] -verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Järvi rauhoitettiin kokonaan vuonna 1992. <ref>
Monet Koijärvi-liikkeen johtohahmot kuten [[Ville Komsi]] ja [[Osmo Soininvaara]] olivat myöhemmin mukana perustamassa Suomen [[Vihreä liitto|Vihreää liittoa]], joka rekisteröityi [[puolue]]eksi vuonna [[1988]]. Komsi nousi eduskuntaan toisena vihreän liikkeen kahdesta ensimmäisestä kansanedustajasta (toinen oli [[Kalle Könkkölä]]) [[eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 vaaleissa]]. Soininvaara pääsi eduskuntaan [[eduskuntavaalit 1987|vuoden 1987 vaaleissa]] ja toimi Vihreän liiton puheenjohtajana vuosina 2001–2005. Kolmas sittemmin valtakunnanpolitiikkaan osallistunut Koijärvi-aktiivi oli Vihreän liiton ensimmäisenä ministerinä – ja samalla koko Euroopan ensimmäisenä vihreänä ministerinä – vuosina 1995–1999 toiminut [[Pekka Haavisto]] (ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri [[Lipposen I hallitus|Lipposen ensimmäisessä hallituksessa]]). Kai Vaara perusti [[ekokylä#Katajamäen ekoyhteisö|Katajamäen ekoyhteisön]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.edu.fi/teemat/KEKE/tietoisuus/yhtkunta.html | Nimeke = Kestävä kehitys - Ympäristökysymykset yhteiskunnallistuvat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Viitattu = 31.5.2009 }}: ”Tapahtumat kärjistyivät pääsiäisenä 1979 Koijärvellä. Konfliktissa olivat vastakkain ’risuparta-luonnonsuojelijat’ talouselämän ja yksityisen maanomistuksen puolustajien kanssa. Koijärven lintujärven suojelusta syntyi Koijärvi-liike, jonka aktivistit näkivät ympäristöongelmat selkeästi yhteiskunnallisina kysymyksinä. Koijärven tapahtumat johtivat vähitellen ympäristöaktivistien poliittisen järjestäytymiseen. Ensimmäiset vihreät kansanedustajat valittiin [[eduskuntavaalit 1983|vuonna 1983]] ja Vihreä Liitto syntyi vuonna 1987. Koijärvi-liike nopeutti ympäristöministeriön syntyä.”</ref>
|