Ero sivun ”Koijärvi-liike” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ja oli vielä presidenttiehdokkaanakin, mutta ei tähän kai Pekka Haaviston koko CV:tä tarvitse referoida.
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 19:
Monet Koijärvi-liikkeen johtohahmot kuten [[Ville Komsi]] ja [[Osmo Soininvaara]] olivat myöhemmin mukana perustamassa Suomen [[Vihreä liitto|Vihreää liittoa]], joka rekisteröityi [[puolue]]eksi vuonna [[1988]]. Komsi nousi eduskuntaan toisena vihreän liikkeen kahdesta ensimmäisestä kansanedustajasta (toinen oli [[Kalle Könkkölä]]) [[eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 vaaleissa]]. Soininvaara pääsi eduskuntaan [[eduskuntavaalit 1987|vuoden 1987 vaaleissa]] ja toimi Vihreän liiton puheenjohtajana vuosina 2001–2005. Kolmas sittemmin valtakunnanpolitiikkaan osallistunut Koijärvi-aktiivi oli Vihreän liiton ensimmäisenä ministerinä – ja samalla koko Euroopan ensimmäisenä vihreänä ministerinä – vuosina 1995–1999 toiminut [[Pekka Haavisto]] (ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri [[Lipposen I hallitus|Lipposen ensimmäisessä hallituksessa]]). Kai Vaara perusti [[ekokylä#Katajamäen ekoyhteisö|Katajamäen ekoyhteisön]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.edu.fi/teemat/KEKE/tietoisuus/yhtkunta.html | Nimeke = Kestävä kehitys - Ympäristökysymykset yhteiskunnallistuvat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Opetushallitus | Viitattu = 31.5.2009 }}: ”Tapahtumat kärjistyivät pääsiäisenä 1979 Koijärvellä. Konfliktissa olivat vastakkain ’risuparta-luonnonsuojelijat’ talouselämän ja yksityisen maanomistuksen puolustajien kanssa. Koijärven lintujärven suojelusta syntyi Koijärvi-liike, jonka aktivistit näkivät ympäristöongelmat selkeästi yhteiskunnallisina kysymyksinä. Koijärven tapahtumat johtivat vähitellen ympäristöaktivistien poliittisen järjestäytymiseen. Ensimmäiset vihreät kansanedustajat valittiin [[eduskuntavaalit 1983|vuonna 1983]] ja Vihreä Liitto syntyi vuonna 1987. Koijärvi-liike nopeutti ympäristöministeriön syntyä.”</ref>
 
Valtiotieteen tohtori [[Jukka Tarkka|Jukka Tarkan]] mukaan Koijärvi-aktiivit edustivat uutta [[väkivallaton vastarinta|väkivallatonta vastarintaliikettä]]: he eivät vastustaneet poliiseja, mutta eivät auttaneetkaan. He halusivat vain suojella sitä, mitä pitivät arvossa. Koijärvi-aktiiveja pidettiin näkökulmasta riippuen joko paljon melua tyhjästä pitävinä haihattelijoina tai pyyteettöminä uuden ajan airueina. Koijärvi-kiista ennakoi laajemminkin myöhempiä luonto- ja kulttuuriarvoista käytyjä suojelukiistoja:
{{sitaatti|''Kansalaismielipiteen ja viranomaispäätöksen välinen ristiriita oli aina ennenkin ratkennut siten, että haetaan päätös ylimmästä vetoomusasteesta ja toimitaan sitten sen mukaan. Nyt elettiin kuitenkin toista aikaa. Koijärven lintujen suojelijat eivät halunneet alistaa arvojaan byrokraattiseen rutiiniprosessiin. – – – Kiistan ydin oli kuitenkin kokonaan muualla kuin siinä, mikä olisi oikea vedenkorkeus lounaishämäläiselle suojärvelle. Järven kuivatuskiistassa oli pohjimmiltaan kysymys siitä, voivatko ulkopuoliset rajoittaa maanomistajan oikeutta käyttää omistusoikeuttaan viranomaisten sallimalla tavalla. Aineettomat arvot ja omistusoikeus törmäsivät ensimmäisen kerran näyttävästi yhteen, ja niin tapahtui yhä useammin 1980-luvulla.''}}<ref> Jukka Tarkka – Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 278. Helsinki: Otava, 1987. </ref>