Ero sivun ”Sadan miekan mies” versioiden välillä

204 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
| tuottaja = [[Risto Orko]]
| säveltäjä = [[Tauno Pylkkänen]]
| kuvaaja = [[Eino Heino]]
| leikkaaja = [[Armas Laurinen]]
| lavastaja = [[Tapio Vilpponen|Roy]]
| pääosat = [[Kalervo Nissilä]]<br>[[Marja Korhonen]]<br>[[Toini Vartiainen]]<br>[[Uljas Kandolin]]
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi]]
| ensi-ilta = [[31. elokuuta]] [[1951]]
| kesto = 78 minuuttia
| kieli = [[Suomen kieli | suomi]]
| ikäraja = S
| budjetti = 17 501 812 [[Suomen markka | mk]]
| edeltäjä =
| seuraaja =
| elonet = ek2mln
}}
'''''Sadan miekan mies''''' ({{k-sv|Deon hundra[[Ilmari värjornasUnho]]n man}}) onohjaama [[Suomi|suomalainen]] [[1630-luku|1630-luvun]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] sijoittuva seikkailukomedia-[[elokuva]] vuodelta [[1951]]. [[Ilmari Unho]]n ohjaama mustavalkoelokuvaMustavalkoelokuva kertoo tarinan sankarillisesta miekkamiehestä, jolla on [[kuningas|kuninkaan]] antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään Sadan miekan miessankari saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Televisiossa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran [[7. maaliskuuta]] [[1964]].
 
== Näyttelijät==
'''Sadan miekan mies''' ({{k-sv|De hundra värjornas man}}) on [[Suomi|suomalainen]] [[1630-luku|1630-luvun]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] sijoittuva seikkailukomedia-[[elokuva]] vuodelta [[1951]]. [[Ilmari Unho]]n ohjaama mustavalkoelokuva kertoo tarinan sankarillisesta miekkamiehestä, jolla on [[kuningas|kuninkaan]] antama tehtävä suoritettavanaan. Mestarimiekkailija-sankarin ja hänen parinsa tielle sattuu konnia ja kaunottaria. Lukuisista salajuonista selvittyään Sadan miekan mies saa valitsemansa kaunottaren omakseen. Televisiossa elokuva nähtiin ensimmäisen kerran [[7. maaliskuuta]] [[1964]].
{{Näyttelijä-rooli
 
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
== Henkilöt ==
|[[Kalervo Nissilä]]|kapt. Kaarnaoja eli Barkenhjelm
=== Päähenkilöt ===
|[[Marja Korhonen]]|Elisabeth Gyllenskiöld
*[[Kalervo Nissilä]] on ''kapteeni Olavi Kaarnoja'', voittamaton miekkamies merten takaa
*|[[MarjaToini KorhonenVartiainen]] on ''Elisabeth|Kristiina Gyllenskiöld'', tumma aateliskaunotar
*|[[Uljas Kandolin]]|kersantti on ''Hannu Eerikinpoika'', Kaarnojan kapteenin ystävä
*[[Toini Vartiainen]] on ''Kristiina Gyllenskiöld'', vaalea aateliskaunotar
*|[[Ture Junttu]] on ''|Krister Kristerinpoika Gyllenskiöld'', tarinan paha poika
*[[Uljas Kandolin]] on ''Hannu Eerikinpoika'', Kaarnojan kapteenin ystävä
*|[[Aku Korhonen]] on ''Turun linnan |vanginvartija''
*[[Ture Junttu]] on ''Krister Kristerinpoika Gyllenskiöld'', tarinan paha poika
*|[[Oke Tuuri]] on ''|Kymäläisen Taavetti'', Komsin toveri
*[[Jorma Nortimo]] on ''Martens van Heeren''/''majuri Lars Leiver''/''Morano'', juonitteleva [[jesuiitta]]
|[[Jorma Nortimo]]|Isä Morano, Martens van Heeren
 
|[[Heikki Savolainen]]|Komsi
=== Sivuhenkilöt ===
*|[[Vilho Siivola]]|maisteri on ''Matias Mollerus'', maisteri
 
*|[[Matti Aulos]] on ''|krouvari Niilo Bachter''
*[[Heikki Savolainen (näyttelijä)|Heikki Savolainen]] on ''Komsi'', yksinkertainen soturi
|[[Maija Karhi]]|pikkupiika Liisa
*[[Oke Tuuri]] on ''Kymäläisen Taavetti'', Komsin toveri
*|[[Kauko Käyhkö]] on ''|kersantti Susi''
*[[Vilho Siivola]] on ''Matias Mollerus'', maisteri
*|[[Arvo Lehesmaa]] on ''kirjuri-|Jonne''
*[[Aku Korhonen]] on ''Turun linnan vanginvartija''
*|[[Leo Riuttu]] on ''|sotamies''
*[[Matti Aulos]] on ''krouvari Niilo Bachter''
*|[[Lauri Lahtinen]] on ''|sotamies Pärttyli Juhonpoika''
*[[Unto Salminen]] on ''kenraalimajuri Torsten Ståhlhanske''
*|[[Oiva Sala]] on ''|Nikko, sotamies''
*[[Arvo Lehesmaa]] on ''kirjuri-Jonne''
*|[[Ilmari Peitsalo]] on ''|Henrikki, Koskelan vuoti''
*[[Kauko Käyhkö]] on ''kersantti Susi''
*|[[Veikko Linna]]|piiskuri on ''Turun linnan piiskuri''linnassa
*[[Lauri Lahtinen]] on ''sotamies Pärttyli Juhonpoika''
}}
*[[Leo Riuttu]] on ''sotamies''
*[[Oiva Sala]] on ''Nikko, sotamies''
*[[Veikko Linna]] on ''Turun linnan piiskuri''
*[[Ilmari Peitsalo]] on ''Henrikki, Koskelan vuoti''
*[[Maija Karhi]] on ''Liisa, Kolmen Tuopin majatalon pikkupiika''
 
{{juonipaljastus}}
 
== Juoni ==
 
=== Koskelan kartano ===
 
Vuosi on [[1634]], kaksi vuotta on kulunut siitä kun [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui [[Lützen]]in kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa, Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on huipputärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhanskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta.
 
 
=== Kolmen tuopin majatalo ===
 
Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin Majataloon. Heidän läsnäolonsa kaupungissa herättää huomiota. Majatalon piika Liisa varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta, Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan Pyhän Kirkon eli [[Vatikaani]]n suojaan.
 
 
=== Turun linna ===
 
Ilman taistelua sankarit eivät kuitenkaan pääse poistumaan Kurjen talosta. He voittavat kamppailun miesylivoimaa vastaan ja hyvästelevät kaunottaret Elisabethin ja Kristiinan miekat tanassa ja ratsastavat kohti [[Turun linna]]a. Krister Kristerinpoika on kuitenkin virittänyt ansan Turun linnaan, joten Kaarnojan kapteeni ja Hannu joutuvat tyrmään. van Heeren ja Krister kuulustelevat kapteenia kuninkaan kirjeestä. Kapteeni säilyttää itsevarmuutensa ja lopulta valtaa Turun linnan Komsin ja Taavetin avulla. Linnan karmivista maanalaisita vankiluolista sankareiden matka jatkuu jälleen Koskelan aateliskartanoon.
 
=== Hyvä voittaa pahan ===
 
Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhansken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takaa paljastuu van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhanskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhanskelle ja van Heerenin peli on pelattu.
 
Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä yön tummuudessa aateliskaunotar ja sankari, Sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.
 
== Tuotanto ja palkinnot==
{{juonipaljastus loppu}}
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]] ja linnan tienoilla. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli., Miekkailuasiantuntijanasillä elokuvassalinnan toimiympäristö [[Rogerei Blanc]]käynyt enää 1600-luvun kuvauksiin. ''SadanMiekkailua miekannäyttelijöille mies''opetti saisuomalaisten [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]]olympiamiekkailijoiden [[Roy]]n lavastuksestaranskalaisvalmentaja [[Aulanko|HotelliRoger AulangollaBlanc]].<ref name=muut>[[19http://www.elonet.fi/title/ek2mln/muut Muut tiedot, marraskuuta]Elonet.fi], 1951viitattu 14.12.2012</ref>
 
[[Roy]], Tapio Vilpponen, sai elokuvan lavastuksesta [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]]<ref name=muut/> tilaisuudessa, joka pidettiin 19. marraskuuta 1951 [[Aulanko|Hotelli Aulangossa]].
== Muuta ==
 
== Muuta Arviot==
[[Suomen kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Sadan miekan miehen'' sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon [[Mitä missä milloin|MMM]] 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin elokuvan vuoksi Suomen [[Errol Flynn]]iksi.
 
Aikalaisarvioijien yleinen mielipide oli, että kotimainen seikkailuelokuva puolustaa hyvin paikkaansa, joskin ohjauksen puutteisiin kiinnitettiin huomiota.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/sisalto Aikalaisarvioita Elonet.fi], viitattu 14.12.2012</ref>
Elokuvan ulkokuvaukset tehtiin [[Parainen|Paraisilla]] [[Kuitia]]n keskiaikaisen kartanon ympäristössä ja Turussa [[Luostarinmäki|Luostarinmäellä]]. Elokuvassa kahdesti näkyvä kokokuva Turun linnasta on pienoismalli. Miekkailuasiantuntijana elokuvassa toimi [[Roger Blanc]]. ''Sadan miekan mies'' sai [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]] [[Roy]]n lavastuksesta [[Aulanko|Hotelli Aulangolla]] [[19. marraskuuta]] 1951.
 
== Lähteet ==
 
*Elokuva ''Sadan miekan mies''
*Elonet ''Sadan miekan mies''
*Suomen kansallisfilmografia 4, ISBN 9513705757
*[[Mitä missä milloin]] 1990, ISBN 951-1-10908-1
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/sisalto Juonikuvaus ja lehdistöarvioita Elonet.fi]ssä
*[http://www.elonet.fi/title/ek2mln/muut Taustatietoja musiikista ja tuotannosta Elonet.fi]ssä
 
[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]
77 689

muokkausta