Ero sivun ”Sadan miekan mies” versioiden välillä

| tuottaja = [[Risto Orko]]

| säveltäjä = [[Tauno Pylkkänen]]

| lavastaja = [[Tapio Vilpponen|Roy]]

| pääosat = [[Kalervo Nissilä]]<br>[[Marja Korhonen]]<br>[[Toini Vartiainen]]<br>[[Uljas Kandolin]]

| maa = [[Suomi]]

| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi]]

| kesto = 78 minuuttia

| edeltäjä =

| seuraaja =

| elonet = ek2mln

}}

 

 

== Juoni ==

=== Koskelan kartano ===

Vuosi on [[1634]], kaksi vuotta on kulunut siitä kun [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kaatui [[Lützen]]in kentällä. Sadan miekan mies, "köyhä mies merien takaa", "Ota-henki-Olavi" eli Kaarnojan kapteeni ratsastaa toverinsa, Hannu Eerikinpojan kanssa kohti Koskelan aateliskartanoa. Siellä hän kohtaa Krister Kristerinpojan ja päätyy miekkailemaan tätä vastaan kauniin Elisabeth Gyllenskiöldin, Kristerin serkun, neitsytkammiossa. Elisabeth ei pidä serkustaan ja paljastaa Kaarnojan kapteenille serkkunsa salajuonen kapteenin pään menoksi. Kapteenilla on huipputärkeä kuninkaan kirje eräälle Ståhlhanskelle. Hän luovuttaa kirjeen Elisabethin haltuun ennen lähtöään Koskelasta.

 

 

=== Kolmen tuopin majatalo ===

Turussa Kaarnojan kapteeni ja Hannu majoittuvat Kolmen Tuopin Majataloon. Heidän läsnäolonsa kaupungissa herättää huomiota. Majatalon piika Liisa varoittaa miehiä Martens van Heerenin juoksupojasta, Molleruksesta. Miehet saavat Mollerukselta arvokkaita tietoja uhkaamalla häntä kidutuksella. Seuraava kohtaus sijoittuu Kurjen taloon, joka on van Heerenillä vuokralla. Krister Kristerinpoika juonittelee siellä van Heerenin kanssa seuranaan serkkunsa, vaalea kaunotar Kristiina Gyllenskiöld. van Herrenin motiivit paljastuvat: hän haluaa palauttaa Ruotsin valtakunnan Pyhän Kirkon eli [[Vatikaani]]n suojaan.

 

 

=== Turun linna ===

Ilman taistelua sankarit eivät kuitenkaan pääse poistumaan Kurjen talosta. He voittavat kamppailun miesylivoimaa vastaan ja hyvästelevät kaunottaret Elisabethin ja Kristiinan miekat tanassa ja ratsastavat kohti [[Turun linna]]a. Krister Kristerinpoika on kuitenkin virittänyt ansan Turun linnaan, joten Kaarnojan kapteeni ja Hannu joutuvat tyrmään. van Heeren ja Krister kuulustelevat kapteenia kuninkaan kirjeestä. Kapteeni säilyttää itsevarmuutensa ja lopulta valtaa Turun linnan Komsin ja Taavetin avulla. Linnan karmivista maanalaisita vankiluolista sankareiden matka jatkuu jälleen Koskelan aateliskartanoon.

 

=== Hyvä voittaa pahan ===

Serkukset Elisabeth ja Kristiina palaavat Koskelaan ennen kapteeni Kaarnojaa. Koskelassa renki kertoo Ståhlhansken saapuneen paikalle. Se on kuitenkin valhe, jonka takaa paljastuu van Heeren. Kaunottaret ajautuvat miekkataisteluun van Heereniä vastaan. Kaarnojan kapteeni saapuu juuri silloin Koskelaan. Hän voittaa van Heerenin kamppailussa, tämän todellinen henkilöllisyys paljastuu kapteenille ja van Heeren luovutetaan Ståhlhanskelle, joka sillä välin on todella saapunut Koskelaan. Elisabeth antaa hallussaan olleen kirjeen Ståhlhanskelle ja van Heerenin peli on pelattu.

 

Loppunäytös näytellään Turun linnassa. Elisabeth ujostelee lähestyä Kaarnojan kapteenia, mutta pienen juonen avulla hänet houkutellaan Kaakon sarvelle. Linnan muurien päällä yön tummuudessa aateliskaunotar ja sankari, Sadan miekan mies, antautuvat loppusuudelmaan.

 

 

 

[[Suomen kansallisfilmografia]] -teossarjan päätoimittaja [[Kari Uusitalo]] valitsi ''Sadan miekan miehen'' sadan merkittävän suomalaisen näytelmäelokuvan joukkoon [[Mitä missä milloin|MMM]] 1990 -kirjassa. Pääosan esittäjää, Kalervo Nissilää kutsuttiin elokuvan vuoksi Suomen [[Errol Flynn]]iksi.

 

 

== Lähteet ==

*Elokuva ''Sadan miekan mies''

*Elonet ''Sadan miekan mies''

*Suomen kansallisfilmografia 4, ISBN 9513705757

*[[Mitä missä milloin]] 1990, ISBN 951-1-10908-1

 

[[Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat]]