Ero sivun ”Kuolleenmeren kääröt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kääröt ja sisältö: Sori, linkki ei mahtunut edelliseen http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomen_kielen_lyhenteist%C3%A4
Kumottu muokkaus 12446276, jonka teki 91.153.238.207 (keskustelu) Tyylioppaan mukaan lyhennettä eKr. ei käytetä, ainoastaan eaa.
Rivi 4:
Nahka- ja papyruskääröihin kirjoitettujen tekstien joukossa on [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] – tai tarkemmin [[Tanak]]in – kirjojen käsikirjoituksia sekä [[apokryfiset kirjat|apokryfisiä]] ja [[pseudepigrafit|pseudepigrafisia]] tekstejä, joista suurin osa on entuudestaan tuntemattomia, sekä Qumranissa eläneen uskonnollisen yhteisön omia kirjoituksia. Suurin osa kirjoituksista on katkelmia ja vain kymmenkunta tekstiä on säilynyt kokonaisena. Kääröjen teksteistä on saatu hyvin paljon arvokasta tietoa juutalaisuudesta ja kristinuskon varhaisista vaiheista<ref name="yle" />.
 
Qumranin yhteisö on yhdistetty yleensä muista lähteistä tunnettuihin [[essealaiset|essealaisiin]]. Se oli irroittautunut omaksi lahkokseen noin vuoden [[100 eKreaa.]] jälkipuolella. Syynä tähän oli kiista [[ylipappi|ylipapista]] [[Jerusalemin toinen temppeli|Jerusalemin temppelissä]]. Yhteisö eli tiukkojen sääntöjen mukaan aina vuoden [[68|68 jKrjaa.]] [[Ensimmäinen juutalaissota|Juutalaissotaan]] saakka. Kääröt olivat varastoitu yhteisön asuinpaikan lähellä sijaitseviin luoliin.<ref name="johdatusraamattuun2">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32</ref>
 
Suurin osa käsikirjoituksista sijoittuu vuosien [[200 eKreaa.]] ja [[100|100 jKrjaa.]] välille. Kääröillä on ollut yli 500 eri kirjoittajaa ja teksteissä on [[heprea]]a, [[aramean kieli|aramea]]a, [[muinaiskreikka|kreikkaa]] ja [[latina]]a. Yleisimmän teorian mukaan Qumranin kääröt kertovat [[kristinusko]]a vanhemmasta [[juudea]]laisesta lahkosta [[essealaiset|essealaisista]], joiden oppi on hyvin samanlainen, kuin kristillisen alkuseurakunnan opin kerrotaan olleen.
 
Kuolleenmeren kääröt ovat tärkeitä Tanakin ja sitä kautta kristillisen Vanhan testamentin, tutkimukselle. Kääröt osoittavat, että Tanakin tekstikokoelma ei ollut vielä valmis vuoteen 68 jKrjaa. mennessä. Kuolleenmeren kääröissä on paljastunut eroja keskenään ja vertailussa [[masoreettinen teksti|masoreettisiin teksteihin]]. Kuitenkin eroavaisuudet löytyvät lähinnä oikeinkirjoituksessa, ei sisällössä.<ref name="johdatusraamattuun2">Kuula, Nissinen & Riekkinen, s. 24–32</ref>
 
== Kääröt ja sisältö ==
[[Radiohiiliajoitus|Radiohiiliajoituksen]], tekstianalyysien ja käsiala-analyysien perusteella kirjoitukset on tehty eri aikoina 100-luvun eKr. ja ensimmäisen vuosisadan välisenä aikana.
 
Luolasta löytynyt Suuri [[Jesajan kirja|Jesajan käärö]] (käärö 1Qls-a) on radiohiiliajoituksella päivätty vuosien 335 eKreaa.&ndash;107 eKreaa. välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.allaboutarchaeology.org/dead-sea-scrolls-2.htm | Nimeke=Dead Sea Scrolls - Book Of Isaiah | Julkaisu=All About Archeology | Viitattu=20.10.2010}}</ref> Se on toiseksi suurin Qumranista löydetyistä kääröistä, pituudeltaan 6,7 metriä. Se on myös yksi tärkeimmistä kääröistä, sillä sen kopioita on löydetty luolista ainakin 18. Vain Egyptistä löytynyttä [[Nash-papyrus]]ta pidetään vastaavana hepreankielisenä muinaisjäänteenä. Samankaltaista kirjoitettua materiaalia on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa [[Masada]]n linnoituksesta. Osa kääröistä on kirjoitettu papyrukselle, mutta monet niistä on tehty [[gevil]]inä tunnetulle ruskehtavalle eläimennahalle. Kääröt on kirjoitettu linnunsulilla käyttäen mustetta, joka on tehty [[hiilimusta]]sta ja valkoisesta pigmentistä. [[Kuparikäärö]]n nimellä tunnettu kirjoitus on kaiverettu kuparilevyille, jotka on sen jälkeen juotettu yhteen.<ref name="Baigent">Baigent & Leigh 2006.</ref>
 
Suurin osa kääröistä on kirjoitettu yhdellä kolmesta heprean murteesta: raamatullisella heprealla (eli klassisella heprealla), "Kuolleenmeren kääröjen heprealla" kuten Kuparikäärö ja MMT ([[4QMMT]], ''Miqsat Ma'aseh ha-Torah'') tai "proto-tannaitisella" heprealla. Osa kääröistä on [[aramean kieli|arameaksi]] tai [[koinee]]ksi.