Ero sivun ”John Stuart Mill” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 17:
Historiankirjoihin Mill on jäänyt ennen kaikkea yhteiskunnallisena ajattelijana, joka vaati muun muassa [[Valistus|valistuksen]] ajan ihanteita, yksilönvapautta ja ihmisten arviointia vain heidän ansioidensa pohjalta. Mill tunnetaan parhaiten [[utilitarismi|utilitaristisen moraaliteorian]] kehittäjänä kummisetänsä [[Jeremy Bentham]]in ajatusten pohjalta. Eläessään hänet tunnettiin myös eräänä aikansa vaikutusvaltaisimmista taloustieteilijöistä. Myös hänen [[logiikka]]a koskeva teoksensa ''[[A System of Logic]]'' oli aikanaan erittäin tunnettu teos.
Teoksessaan ''Principles of Political Economy'' (1848) Mill otti [[laissez-faire]] -myönteisen kannan, mutta katsoi myös markkinoiden usein epäonnistuvan täydellisen hyödyn saavuttamisessa. Niinpä teoksessa on lueteltu joukko tilanteita, joissa valtion väliintulo on mahdollinen. ''[[Utilitarismi (kirja)|Utilitarismissa]]'' (1861) Mill uudisti benthamilaisuutta ja erotti toisistaan korkeammat ja alemmat halut ja mielihyvän. Teoksessa on tunnettu lause: ”On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys.” ''[[Vapaudesta]]'' -teoksessa (1859) Mill esitti vapauden puolustuksen utilitarismin, ei [[Luonnonoikeus|luonnonoikeuden]] perusteella. Teoksen kantava ajatus on [[ennakkosensuuri]]n vastustaminen. Totuus nähdään prosessina, joka toteutuu asettamalla tietoisesti vastakkain erilaisia ja tarvittaessa vastakkaisia väittämiä. ''[[
=== Mill ja liberalismi ===
|