Ero sivun ”Länsipohjalaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kielioppivirheen korjaus |
|||
Rivi 27:
1880-luvulla alkoi Norrbottenin suomalaisalueiden järjestelmällinen ruotsalaistaminen. Suomalaisväestön ei uskottu olevan uskollista Ruotsin valtiolle mahdollisen konfliktin syntyessä Venäjän kanssa. Vuonna 1888 koulut siirtyivät käyttämään kokonaan ruotsinkielistä opetusta. Asukasluku Länsipohjan alueella kasvoi 1800-luvun ajan, vaikka siirtolaisuus [[Amerikka]]an rajoittikin sitä jonkin verran. [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyttyä]] fennomaanit painostivat Ruotsia kiinnittämään huomiota Tornionlaakson kieliongelmiin. Asiaa käsiteltiinkin valtiopäivillä vuonna 1919, mutta asiaa tutkimaan osoitettu komitea totesi, että ruotsinkielisen opetuksen tulisi jatkua. Komitean toteamuksen mukainen laki tuli voimaan vuonna 1924.<ref name="MSM" />
Ruotsin väestönlaskennassa vuonna 1930 Norrbottenin alueella asui noin 30 000 suomenkielistä ja noin 10 000 suomea jonkin verran osaavaa. Suurin osa suomalaisista asui Haaparannan, Ylitornion ja Pajalan kunnissa. Pajalaan kuuluvat Täräntö, Junosuvanto, Pajala ja Korpilompolo olivat kaikkein suomenkielisimpiä alueita ja niiden väestöstä 77-88% puhuivat suomea. 1950-luvulla elinkeinorakenteen muutos teki suuresta osasta alueen asukkaista työttömiä. Tämä johti monien muuttamisen Jällivaaran ja Kiirunan kaivosalueille. Eniten muuttajia lähti Pajalasta ja
==Katso myös==
| |||