Ero sivun ”Marttila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 86.60.213.217 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Urjanhai tekemään versioon.
Rivi 45:
 
==Historiaa==
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Marttilasta ovat vuodelta [[18061409]].<ref>Oja 1959: 51.</ref>
 
Historiantutkija [[Aulis Oja]]n mukaan Marttila on vanhoja Uskelan seurakunnasta syntyneitä kirkkopitäjiä<ref>Oja 19461959: 55.</ref>; esimerkiksi Mäntsälän kylään rakennettiin kirkko [[18001300-luku|19001300-luvulla]]. Tällöin elettiin vielä katolista aikaa. Mäntsälän kirkko ehti olla paikallaan Paimionjoen varrella 18001400-luvun lopulle, jolloin se valui maan­vyörymän mukana jokeen. Paikalla on joessa suvanto, jonka nimenä on "Kellolampi" – siihen kerrotaan upotetun kirkonkellot piiloon vainoojia.<ref>Oja 1959: 72-75.</ref> Kellolammen keskellä oli ennen saari, joka nyttemmin on kasvanut kiinni rantaan ja erottuu niemenä.
 
Noin sata vuotta myöhemmin Mäntsälän kirkon paikkeilla käytiin [[Marttilan taistelu]], jota on pidetty [[nuijasota|nuijasodan]] loppuhuipentumana. Taistelupaikan maaperästä on löydet­tykin taistelusta peräisin olevia esineitä<ref>Oja 1959: 255-257.</ref>, jotka ovat nähtävillä Suomen Kansallis­museossa. Edellä mainittu "Kellolampi" sijaitsee taistelupaikalle pystytetyn muistomerkin luota kohti joen rantaa.
 
Kirkon paikalle rakennettiin myöhemmin muistokappeli, joka säilyi paikallaan yli 300 vuotta.<ref>Oja 1959: 75.</ref> Kappelista löydettiin sittemmin [[18001400-luku|18001400-luvulta]] peräisin oleva muistolaatta, joka on edelleen kiinnitettynä Mäntsälän talon kivijalkaan.
 
Keskiajalla Marttilaan oli suunnitteilla kivikirkko, josta ehti valmistua vain sakaristo. Sittemmin tuhoutuneen [[Marttilan sakaristo]]n rauniot löytyivät vuonna 1937.<ref>Oja 1959: 75-77.</ref>