Ero sivun ”Arthur Thesleff” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p fix
p Tarpeettomia wikityksiä pois.
Rivi 1:
'''Arthur Thesleff''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|5|3|1871|[[Viipuri]]|17|12|1920|[[Tukholma]]}}) oli [[suomalainen]] kasvitieteilijä ja [[romaanit|mustalaisten]] kielen ja tapojen tutkija. Thesleff perusti myös [[Colonia Finlandesa]] -nimisen [[Suomalaiset ihanneyhteisöt|utopiasiirtokunnan]] [[Argentiina]]n [[Misiones]]-maakuntaan [[1906]] ja toimi sen ensimmäisenä johtajana.
 
Thesleffin vanhemmat olivat eversti Fredrik Wilhelm Thesleff ja Olga Maria Thesleff. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1890]] ja ryhtyi opiskelemaan kasvitiedettä. Thesleff julkaisi ensimmäisen tieteellisen tutkimuksensa Suomen syömäkelpoisista sienistä vuonna [[1893]]. Kiertäessään metsissä tutkimassa sieniä hän joutui tekemisiin mustalaisten kanssa ja kiinnostui heidän kielestään, tavoistaan ja elämästään.
 
Vuonna [[1896]] Thesleff sai Suomen mustalaiskysymystä tutkivalta valtion komitealta tehtäväkseen tutkia mustalaisten asemaa [[Unkari]]ssa ja [[Balkan]]in maissa. Tehdessään kenttätutkimuksiaan Thesleff kiersi mustalaisryhmien mukana Suomessa ja [[Ruotsi]]ssa sekä teki myös lyhyempiä vastaavia tutkimusmatkoja [[Venäjä]]lle, Unkariin ja [[Puola]]an. Thesleff luovutti ensimmäiset kenttätutkimustensa tulokset Suomen Maantieteelliselle seuralle [[1898]] ja vuonna [[1900]] Thesleff julkaisi tutkimustensa yhteenvedon ja toimenpidesuositukset komitean julkaisemassa raportissa.
 
Raportissa Thesleff suositteli mustalaisten vähittäistä assimilointia valtaväestöön pitkäaikaisella valtion ohjelmalla. Mustalaisten maahantulo ulkomailta Suomeen oli kiellettävä lainsäädännöllä ja Suomessa jo asuvat mustalaiset oli rekisteröitävä ja pakotettava asettumaan paikoilleen. Thesleff suositteli mustalaislapsien sijoittamista 7-vuotiaina lastenkoteihin, joissa he olisivat sen jälkeen tekemisissä vain valtaväestön edustajien kanssa ja oppisivat jonkin käytännön ammatin. Thesleff vastusti kuitenkin jyrkästi mustalaisten [[sterilointi|pakkosterilointia]], koska hän uskoi, että hänen suosittelemansa ohjelma tuottaisi hyviä tuloksia. Raportin ansiosta Thesleffiä alettiin pitää mustalaiskysymyksen asiantuntijana. Muutettuaan Ruotsiin [[1904]] Thesleff piti siellä useita luentoja mustalaiskysymyksestä ja antoi myös haastatteluja lehdille.
 
Vuonna [[1906]] Thesleff oli perustamassa Colonia Finlandese -nimistä utopiasiirtokuntaa Argentiinan koillisosassa sijaitsevaan Misiones-maakuntaan ja toimi siirtokunnan ensimmäisenä johtajana vuoteen [[1909]] saakka. Siirtokunta-ajatuksen taustalla oli joukko suomenruotsalaisia aktivistipiirejä lähellä olleita nuoria miehiä, kuten [[Herman Gummerus]], [[J. N. Reuter]] ja [[E. A. Fabritius]], jotka halusivat siirtyä pois Suomesta Venäjän sortotoimia pakoon. Siirtokunta aiottiin aluksi perustaa muun muassa [[Etelä-Afrikka]]an, mutta Tukholmassa perustajaryhmä tapasi Argentiinan valtion siirtolaisvärväreitä ja päätti [[1905]] lähettää Thesleffin johtaman tutkimuskomission Argentiinaan. Tällä tutustumismatkalla [[Patagonia]]ssa sijainnut alue ei vastannut ryhmän odotuksia, mutta Misionesista tarjottu alue vaikutti Thesleffin mielestä hedelmälliseltä ja lupaavalta, joten siirokunta päätettiin perustaa sinne.
 
Siirtokunta joutui kuitenkin heti vaikeuksiin, sillä alueen maaperä oli todellisuudessa kivistä ja köyhää ja maanviljely onnistui vain kaskeamalla joka vuosi uusi alue koskematonta aarniometsää. Ensimmäinen siirtolaisryhmästä, 112 miestä ja 19 naista, joka matkusti Thesleffin kanssa Argentiinaan 1906, oli valtaosa (90 %) suomenruotsalaisia ja he edustivat pääosin kaupungissa asuneita ylempiä yhteiskuntaluokkia. Nämä siirtolaiset pitivät Argentiinaa uutena [[El Dorado (myytti)|Eldoradona]], jossa heillä oli mahdollisuus rikastua nopeasti vähällä vaivalla. Todellisten olosuhteiden paljastuttua ensimmäisistä siirtolaisista suurin osa joko lähti pois siirtokunnasta tai sitten köyhtyi ja alkoholisoitui. Myöhemmin 1920-luvulla saapui uusia suomenkielisiä siirtolaisia lähinnä Itä-Suomesta. Nämä tulokkaat olivat tottuneet raskaaseen työhön ja siirtokunta elpyikin joksikin aikaa 1920- ja 1930-luvulla, kun siellä viljeltiin ensin tupakkaa ja sitten [[mate]]-juoman aineksena käytettyä [[yerba]]a.
 
Palattuaan Argentiinasta Thesleff asettui [[1910]] Ruotsiin, jossa hän vietti loppuelämänsä. Vuonna 1912 Thesleff julkaisi Tukholman alamaailman käyttämästä slangista tekemänsä tutkimuksen. Taloudelliset vaikeudet ja liiallinen alkoholinkäyttö johtivat Thesleffin lopulta tekemään itsemurhan joulukuussa [[1920]].
 
== Teoksia ==