Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

350 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
"majuskeli" ja "minuskeli" kirjoituksen historian termejä; selvennystä gemenanumeroihin
p (isbn fix)
("majuskeli" ja "minuskeli" kirjoituksen historian termejä; selvennystä gemenanumeroihin)
== Kirjainten koko ja muoto ==
 
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen piirre. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[GR|GR/gr]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[Fontti|fontista]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[Islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]].
 
Termit ''suuraakkonen'' ja ''pienaakkonen'' ovat peräisin [[Kielenhuolto|kielenhuollosta]]. Arkikielinen puhe isoista ja pienistä kirjaimista on monitulkintaista, koska kirjainten ”isous” tai ”pienuus” voi viitata myös fontin kokoon. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''. Termejä ''majuskeli'' ja ''minuskeli'' käytetään lähinnä kirjoituksen historian yhteydessä.<ref name="Korpela" />
 
Eräänlainen suur- ja pienaakkosten risteymä ovat [[Kapiteeli (kirjasintyyppi)|kapiteelikirjaimet]], jotka näyttävät pienikokoisilta suuraakkosilta. Aakkoslajiltaan kapiteelit ovat kuitenkin pienaakkosia, joiden muoto vain poikkeaa totutusta,<ref name="Korpela" /> ja varsinaiset suuraakkoset ovat kapiteelityylissäkin tavallisten suuraakkosten kokoisia. Kapiteelia voidaan käyttää tavanomaisen tekstin seassa tyyli- tai korostuskeinona hieman samaan tapaan kuin [[kursivointi]]a tai [[lihavointi]]a.
Alun perin kirjaimet olivat muodoltaan lähinnä suuraakkosia eli majuskeleita, kuten antiikin [[Piirtokirjoitus|piirtokirjoituksissa]], jotka kaiverrettiin tai hakattiin johonkin kovaan alustaan. Kynällä kirjoitettaessa kirjaimet kuitenkin pyrkivät muovautumaan sellaisiksi, että ne sopivat juoksevaan kirjoitukseen.<ref name="Korpela" /> Niin sanottua [[Roomalainen kursiivikirjoitus|roomalaista kursiivikirjoitusta]] (vrt. {{k-la|cursim}} ’juosten, pikaisesti’) on säilynyt ainakin ensimmäiseltä esikristilliseltä vuosisadalta asti, ja vaikka sen vanhimmat muodot voivat nykysilmin näyttää varsin vaikeaselkoisilta, 300-luvulla siinä alkoivat jo olla tunnistettavissa monet nykyisten pienaakkosten perusmuodoista.<ref name="Eilola" /> Kristillisen ajanlaskun toisen vuosisadan tienoilla syntyneet pyöreämuotoiset [[unsiaali]]kirjaimet olivat majuskeleita, mutta niihinkin alkoi kehittyä pienaakkosten muotopiirteitä, kuten ylä- ja alapidennyksiä.<ref name="Koho" />
 
Vaikka antiikin Roomassa siis tunnettiin sekä majuskeli- että minuskelimuodot, niitä ei vielä yhdistelty, niin että suur- ja pienaakkosia olisi esiintynyt samassa tekstissä. Varsinainen jako aakkoslajeihin tapahtui ensimmäisen kerran 800-luvulla, jolloin kehitettiin [[Karolinginen minuskeli|karolingistenkarolingiset minuskelienminuskelit]] myötä.<ref name="Itkonen" /> Pienaakkosista tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji, mistä johtuu nimi ''gemena'' (vrt. {{k-sv|gemensam}} ’yhteinen, yleinen’). Suuraakkoset jäivät kuitenkin pienaakkosten rinnalle käytettäviksi samoissa teksteissä erikoistarkoituksiin, kuten sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muusta tekstistä.<ref name="Korpela" />
 
Suuraakkosia käytetään muun muassa
[[Kuva:Mediaevalziffern.svg|thumb|300px|Gemenanumerot mukailevat pienaakkosten mittasuhteita ylä- ja alapidennyksineen.]]
 
Kirjainten ohella myösTietokonefonteissa [[numero]]t voivattavallisesti joskusrinnastuvat esiintyäkooltaan gemenamuotoisina,ja vaikkamittasuhteiltaan tavallisestisuuraakkosiin. numerotEtenkin kooltaanvanhemmassa [[typografia]]ssa on kuitenkin ollut käytössä myös pienaakkosiin rinnastuvia niin sanottuja ''gemenanumeroita'', ja mittasuhteiltaanjoissain rinnastuvatuudenaikaisissakin pikemminfonteissa suuraakkosiinnumeroiden [[glyyfi]]t pyrkivät seuraamaan tätä perinnettä. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole [[merkistö]]standardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on [[fontti|nimenomaan fontin]] ominaisuus.<ref name="Korpela" />
 
==Viitteet==
 
[[en:Letter case]]
[[eo:Usklo]]
[[fr:Écriture bicamérale]]
[[hu:Kis- és nagybetűk]]
1 504

muokkausta