Ero sivun ”Heimoaate” versioiden välillä

Heimoaatteella on aiemmin ollut näkyviä poliittisia ja kulttuurillisia ulottuvuuksia. [[Suomen taiteen kultakausi]] pohjautui vahvasti [[karelianismi]]in. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina seheimoaate vaikutti [[heimosodat|heimosotiin]] ja [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi-aatteeseen]]. Eräänlaiseksi heimoaatteen ilmentymäksi on nähty sekin, että [[jatkosota|jatkosodan]] aikana muu kuin suomensukuinen väestö internoitiin Suomen miehittämässä [[Itä-Karjala]]ssa leireille.

Nykyisin heimoaate pyrkii pääasiassa edistämään suomalaissukuisten kansojen selviytymistä ja elvytystyötä ilman valtiollisten rajojen muutoksia. Tällaista toimintaa harrastaa muun muassa [[Juminkeko-säätiö]]. Myöskin tunnetumpi ja arvostettu [[M.A Castrénin seura]] ja monet muut suomalais-ugrilaiset seurat tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen kielten säilymistä, kulttuurin kehittymistä ja historian tutkimista. Opiskelijoiden keskuudessa heimoaate elää parhaiten Viron [[Tarton yliopisto]]ssa, Virossa.