Ero sivun ”E. J. Vehmas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB
w
Rivi 6:
Alkaessaan opiskelemaan Helsingissä hän tutustui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallisuuspiiriin kirjoittaen ryhmän lehteen [[Tulenkantajat (lehti)|Tulenkantajat]]. Hän avioitui taidemaalari [[Sylvi Kunnas|Sylvi Kunnaksen]] kanssa 1931 ja heidän tyttärensä on kuvataiteilija Inari Neuvonen (s. 1931).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/1372/ | Nimeke = Vehmas, Einari Johannes (1902–1980) | Tekijä = Ojanperä, Riitta | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 14.3.2000 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 5.10.200}}</ref> Vehmas toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikon apulaisena ja [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpään]] yksityissihteerinä 1934–1936, sekä 1937–1945 Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanslistina. [[Talvisota|Talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosodassa]] Vehmas toimi lääkintäjoukoissa.
[[Taidekritiikki|Kuvataidekriitikon]] uran Vehmas aloitti vuonna 1937 kirjoittamalla kulttuuriaikakauslehti [[Kanava (lehtiaikakauslehti)|Suomalaiseen Suomeen]] toimien sodan aikana myös lehden teatteriarvostelijana. Hänelle myönettiin 1943 [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] palkinto ansioista kuvataidearvostelijana.
 
Vehmas toimi vuodesta 1945 alkaen aikakauslehti [[Taide (lehti)|Taiteen]] toimittajana, ''Suomen Taiteen Vuosikirjan'' toimittajana, sekä vuoteen 1967 asti [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] taidearvostelijana. Vuonna 1953 Vehmas nimitettiin [[Ateneumin taidemuseo]]n [[Intendentti|apulaisintendentiksi]] toimien virassa vuoteen 1969 asti. Hän toimi myös Ateneumin ostolautakunnassa 1953–1969 ja toimi muun muassa [[Venetsian biennaali]]n Suomen osaston komissaarina 1954 ja 1968. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1969.