Wikipedia

Ero sivun ”Kari Tarkiainen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
OITi (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
6 557 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
OITi (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
6 557 muokkausta
2xl, fix
Rivi 1:
'''Kari Valtteri Tarkiainen''' ([[14. kesäkuuta]] [[1938]] [[Helsinki]]) on suomalainen historioitsija ja virkamies, filosofian tohtori [[1974]]. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 2009.
 
Tarkiainen on tehnyt uraa arkistolaitoksissa Ruotsissa ja Suomessa; vuodesta [[1971]] hän toimi pitkään [[Ruotsin valtionarkistossa]], jossa hän oli ensimmäinen arkistonhoitaja [[1978]]-–[[1982]] ja [[1984]]-–[[1992]] sekä arkistoneuvos (arkivråd) 1992-19961992–1996. Hän oli [[Nordiska museet]]in arkistopäällikkö 1982-19841982–1984. Häntyöskenteli uransa päätteeksi Suomen arkistolaitoksen pääjohtajana ja valtionarkistonhoitajana 1996-20031996–2003.
 
Tarkiainen kuuluu historiantutkijana [[Eino Jutikkala]]n (Helsinki) ja [[Sten Carlsson]]in (Uppsala) koulukuntiin. Hän on tutkinut Venäjä-kuvaa Ruotsissa varhaisella uudella ajalla, kirjoittanut elämäkerrat Mikael Agricolasta (1985, Viljo Tarkiaisen käsikirjoituksen pohjalta), Magnus Jacob Alopaeuksesta (1985) ja isoisästään Viljo Tarkiaisesta (1987) sekä laajan ruotsinsuomalaisten historian ''Finnarnas historia i Sverige 1-21–2'' (1990-19931990–1993), joka valaisee suomalaisten vaiheita naapurimaassa keskiajalta toisen maailmansodan aikaan. Tämän teoksen peilikuva on suomenruotsalaisten historia, monografia ''Sveriges Österland från forntiden till Gustav Vasa'' (2008, suomeksi ''Ruotsin Itämaa'' 2010), joka käsittelee keskeisiä kysymyksiä Suomen historiassa, muuttoliikettä, hallinnon kehitystä, mutta varsinkin suomen ja ruotsin kielten välisiä suhteita.
 
Tarkiainen on myös ollut kiinnostunut kaunokirjallisuudesta, mikä näkyy muun muassa teoksesta ''Paavo Haavikko, modernisternas furste'' (1997), muistelmakirjasta "''Särjetty sinetti"'' (2000), esseekokoelmasta "''Januksen kahdet kasvot"'' (2003) sekä byrokratiasatiirista "''Varjojen valtakunta"'' (2008).
 
Kari Tarkiaisen isoisä oli kirjallisuudentutkija [[Viljo Tarkiainen]] ja isoäiti oli kirjailija [[Maria Jotuni]].
Rivi 14:
* ''Finskt författningstryck från den svenska tiden'' (1980)
* ''Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja'' (1985, V. Tarkiaisen käsikirjoituksen pohjalta)
* ''Porvoon piispa Magnus Jacob Alopaeus 1743-18181743–1818'' (1985)
* ''Viljo Tarkiainen,suomalainen humanisti'' (1987)
* ''Finnarnas historia i Sverige'' (1-21–2, 1990-19931990–1993)
* ''Paavo Haavikko, modernisternas furste. Lyriken 1951-19661951–1966'' (1997)
* ''Särjetty sinetti'' (2000)
* ''Januksen kahdet kasvot'' (2003)
Rivi 28:
== Lähde ==
* ''Uppslagsverket Finland'', 5 (2007), [http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/TarkiainenKari Verkkoversio]
*''Pääjohtajakunta 1917-20051917–2005'' (2005),
*''Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875-20071875–2007'' (2007).
 
== Palkintoja ==
Rivi 35:
* Historian Ystäväin Liiton palkinto parhaasta historiateoksesta 1991
* Suomen Historiallisen Seuran palkinto 1993
* Kungliga Patriotiska sällskapetin Gösta Berg -mitali 1996
* Svenska Akademiens Finlandspris [[1997]]
* Suomen Tiedeseuran Th.Homénin palkinto 2000.
 
{{AAKKOSTUS:Tarkiainen, Kari}}
[[Luokka:Valtionlaitosten johtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet]]
[[Luokka:Vuonna 1938 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Tarkiainen”