Ero sivun ”Muistiorganisaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 48:
Kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta kirjastolaitoksen tärkein laitos on [[Kansalliskirjasto]] (aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto). Sen juuret ulottuvat aina [[Turun Akatemia]]n perustamiseen 1640. Se on myös yksi [[Helsingin yliopisto]]n suurimmista erillislaitoksista. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja omien ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kansalliskirjasto toimii myös koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
[[Kansalliskirjasto]] siis turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja [[tietoyhteiskunta|tietoyhteiskunnan]] muiden toimijoiden kanssa. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html | nimeke = Kansalliskirjasto | julkaisu = Kansalliskirjasto.fi | viitattu = 21.11.2012 }}</ref> Tärkeimmät kulttuuriperintö-kokoelmista ovat kansalliskirjastokokoelma <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansalliskokoelmat.html | | julkaisu = Kansalliskirjasto.fi
| viitattu = 21.11.2012
}}</ref> sekä [[Fennica|FENNICA- tietokannan]] kansallisbibliografia <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
| nimeke = Kansalliskirjasto, Fennica - Suomen kansallisbibliografia
| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi
| viitattu = 21.11.2012
}}</ref>.
Kansalliskirjaston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu myös Suomalaisen [[Kansalliskirjaston verkkoarkisto|verkkoarkiston]] ylläpitäminen. Suomalaiseen verkkoarkistoon on haravoitu internetistä suomalaista aineistoa vuodesta 2006 alkaen. Aineistoa voi tutkia Kansalliskirjastossa, jossa on tiedon tarvitsijoiden käytettävissä kolme kulttuuriaineistojen työasemaa. Työasemia on myös muissa vapaakappalekirjastoissa. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaakappaleet/verkkoarkisto.html | nimeke = Kansalliskirjasto, Suomalainen verkkoarkisto
| julkaisu = kansalliskirjasto.fi
| viitattu = 28.11.2012
}}</ref>
== Kansalliskirjaston historiaa ==
[[Turun Akatemia]]n kirjasto perustettiin vuonna 1640. Kirjaston yksi merkittävimmistä kirjastonhoitajista, [[Henrik Gabriel Porthan]], otti käyttöön mekaanisen hyllyjärjestyksen ja kirjaston kirjakokoelmat kolminkertaistuivat 7 000 niteestä 20 000 niteeseen. Porthanin työtä jatkoi [[Fredrik Wilhelm Pipping]], joka toimi myöhemmin myös Fennica-kokoelman hoitajana. Turun palo aiheutti vuonna 1827 kirjaston tuhon, minkä vuoksi kirjasto siirrettiin Helsinkiin, jossa se toimi sekä kansalliskirjastona että tieteellisenä kirjastona. Vasta vuonna 2006 kirjaston nimi muutettiin [[Kansalliskirjasto]]ksi ja yliopiston kirjaston sekä kansalliskirjaston tehtävät eriytyivät. <ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/aikajana/kk_aikajana.html | nimeke = Kansalliskirjaston aikajana
| julkaisu = Kansalliskirjasto.fi
| viitattu = 21.11.2012
}}</ref>
= Museolaitos =
| |||