Ero sivun ”Tuomas Gerdt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 78.27.77.149 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Sjmantyl tekemään versioon.
Rivi 4:
Tuomas Gerdt toimi [[jatkosota|jatkosodan]] hyökkäysvaiheen alkaessa [[konekivääri]]joukkueen johtajan [[taistelulähetti]]nä. Gerdt joutui pitämään yhteyttä [[komppanianpäällikkö]]ön ankarassa tykkitulessa Pääsiaisvaaran taisteluissa 1. heinäkuuta [[1941]]. Hän haavoittui luodista päähän samana päivänä, mutta palasi yksikköönsä jo elokuussa toimien taistelulähettialiupseerina.
 
Elokuussa 1941 käydyissä Mensuvaaran taisteluissa Gerdtin täytyi pitää yhteyttä konekiväärijoukkueen johtajan ja kiväärikomppanian päällikön välillä erittäin vaikeissa olosuhteissa sekä toimimaan usein itsenäisesti. Gerdtin esimerkillinen toiminta sai kiväärikomppanian kulkemaan yli aukean, joka oli ankaran vihollistulen alaisena. Vihollisen tehdessä ylläkön, Gerdt lähti oma-aloitteisesti hakemaan [[tykistö]]n apua. Matkan aikana Gerdt joutui ylittämääänylittämään erään maastokohdan, jota vihollinen tulitti noin 10 konekiväärillä, yli 10 [[pikakivääri]]llä ja [[konepistooli]]lla keskittäen samaan maastokohtaan yhtäjaksoisesti raskaitten [[kranaatinheitin|kranaatinheittimien]] tulen. Tällä teolla Gerdt pelasti [[komppania]]nsa suurilta tappioilta.
 
Heinäkuussa [[1942]] Sevastopolin tukikohdasta käydyissä taisteluissa Gerdt toimi [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|JR 7:n]] [[III/JR 7 (jatkosota)|12. komppanian]] (konekivääri) päällikön lähettinä, mutta osallistui vapaaehtoisena vastahyökkäykseen. Hän avasi konepistoolilla aseistautuneena hyökkäyksen kärjessä tietä tuhoten useita vihollisia. Gerdt eteni jälleen ensimmäisenä miehenä [[joukkue]]en saatua uuden toimintasuunnan. Hän vaikutti henkilökohtaisella toiminnallaan ratkaisevasti tukikohdan kärjen haltuunottoon. Tällöin Gerdt otti myös viisi [[sotavanki|vankia]].