Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
== Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa ==
 
Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota [[Tieteentutkimus|tieteentutkimuksessa]]. [[Bruno Latour]] ja [[Steve Woolgar]] esittivät teoksessaan ''Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts'' (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. [[Tieteensosiologia]]ssa vaikutusvaltaisen [[Edinburghin koulukunta|Edinburghin koulukunnan]] nimekkäimmät edustajat [[Barry Barnes]] ja [[David Bloor]] ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.<ref>Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.</ref> TällöinKonstruktionistisessa ajattellaantieteentutkimuksessa katsotaan, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita.<ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref>
 
== Arvostelu ==
Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]''. Viitattu 10.11.2012.</ref> Sanojen "sosiaalinen konstruktio" asema muoti-ilmauksena sai lisähuomiota<ref name="Slezak"/>, kun ranskalainen fysiikan professori [[Alan Sokal]] onnistui julkaisemaan [[kulttuurintutkimus|kulttuurintutkimuksen]] alaa edustavassa lehdessä ''Social Text'' [[parodia]]julkaisun, jonka tarkoitus oli paljastaa, että oli mahdollista kirjoittaa täysin järjetön artikkeli ja saada se julkaistuksi, kunhan vain käytti riittävän samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensä käytti.<ref name="Sokal">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.physics.nyu.edu/faculty/sokal/lingua_franca_v4/lingua_franca_v4.html | Nimeke=A Physicist Experiments With Cultural Studies | Tekijä=Sokal, Alan | Ajankohta=1996 | Viitattu=12.11.2012 | Kieli={{en}} }}</ref> Myöhemmin Sokal julkaisi yhdessä [[Jean Bricmont]]'n kanssa kirjan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>, jossa he kritisoivat postmodernismin lisäksi myös konstruktionistista tieteentutkimusta. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voitaisiin hyvin maltillisen tulkintansa lisäksivoidaan ymmärtää myös hyvin jyrkäksi kannaksi., Jyrkänjossa tulkinnanei mukaanväitetä tieteellisetvain tosiasiattieteellisen olisivattiedon, vaan myös tieteellisten tosiasioiden olevan sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteellinentieteelliset tietotosiasiat olisiolisivat tällöin yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko todellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa on sosiaalisesti rakentunut. <ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Ian Hackingin mukaan on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta.<ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref><ref>Hacking 2008.</ref> Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. Valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ei kuitenkaan ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta.<ref>Hacking 2008.</ref>
 
Joskus konstruktionistiset tuktkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Hacking huomauttaa että rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi.<ref>Hacking 2008.</ref>
22

muokkausta