Ero sivun ”Oulun kauppaseura” versioiden välillä

145 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
fix
p ({{lupaava artikkeli -ehdotus}})
p (fix)
}}
 
'''Oulun Kauppaseura''' perustettiin vuonna [[1771]] ja se lakkasi vuonna [[1915]]. Kauppaseura edisti merenkulkua, tervan-, puutavaran-, laivojen valmistusta, sataman ylläpitoa ym. vientitoimintaa. Lisäksi Kauppaseura hallinnoi, kauppiaiden eläkekassaa, [[Oulun tervahovi]]n toimintaa, ruutikauppaa ja [[Pakkahuone]]tta. Kauppaseura esitti myös, kauppa- ja laivaporvarioikeuksia, rakennushankkeita, nimityksiä, ym. uudistuksia maistraatin käsiteltäväksi.
 
==Kauppaseurat==
Ruotsissa oli aiemmin 1700–luvun alussa annettu eräille kaupungeille ohjesäännöt [[Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania|kauppakomppanian]] eli kauppaseuran perustamiseksi. Näillä ohjeilla annettiin seikkaperäiset määräykset asianomaisen kaupungin kaupasta ja sen harjoittajista. Näillä kauppaseuroilla oli oikeus käyttää tuomiovaltaa kauppaa koskevissa asioissa. Ohjesäännöt vahvistettiin mm. Göteborgin kauppaseuralle v. [[1738]], Gävlen v. [[1738]] ja Yestadin v. [[1740]]<ref name="OKS19"/>. Kauppaseuran jäsenistö koostui lähinnä tukkukauppatoimintaa harjoittavista kauppiaista, jotka halusivat edistää vientitoimintaa. Teurastajat, torikauppiaat, leipurit, jumanpanijat ym. ammatin harjoittajat muodostivat oman ryhmänsä ja heidän elinkeinoistaan oli voimassa erityiset omat säännöt.
 
== Perustaminen==
Oulun Kauppaseura perustettiin [[1771]]. Vuonna [[1774]] laadittiin maistraatille ohjesääntö kauppaporvarioikeuksien edellyttämästä oppijaksosta sekä vaadittavasta opinnäytteestä. Oulun saatua [[tapulikaupunki]]oikeudet [[1765]], päättivät porvarit järjestäytyä parantaakseen ulkomaankaupankäyntiä. Uudessa tilanteessa voitiin ryhtyä täydessä laajuudessa suoranaisiin kauppasuhteisiin ulkomaiden kanssa ja Tukholmasta riippumatta ja järjestää tuontia sekä vientiä. Perustajajäseniä Oulussa olivat sen ajan suurimmat kauppamiehet<ref name="OKS29" />.
 
==Toimintakaudet==
* 1771-1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakäytäntö oli kokouskohtainen)<ref name="OKS29" />
* 1811-1827 Iisak Carsrtröm<ref name="OKS175" />
* 1828-1843 J. F. Lundeman
* 1844-1852 Anders Nylander<ref name="OKS220" />
* 1853-1873 J. W. Snellman<ref name="OKS232" />
* 1873-1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta)<ref name="OKS305" />
 
===Toimikausi 1771-1810===
Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim Wacklin. Ensimmäisenä toimintakautena mukana olevista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Wacklinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna [[1777]] päätettiin perustaa Oulun tervahovi<ref name="OKS88" />. [[1778]] Perustettiin [[Merimieshuone]]. Oulun Kauppaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna [[1800]] se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppo. Takana oli [[1783]] päättynyt Yhdysvaltain vapaussota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen lamaan. [[Kustaa III:n sota]] oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaankaupan lakattua. [[Suomen sota]] oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n välinen sota, joka käytiin vuosina [[1808]]&ndash;[[1809]] <ref name="SS1" />. Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kaupankäyntiä<ref name="OUKA1" /><ref name="OUKA2" />. Vuonna [[1800]] perustettiin [[Kuusiluoto (Oulu)|Kuusiluotoon]] ruutimakasiini, joka myi aluksi ruutia mm. Oulun kaupungille ja [[Porvarikaarti]]lle.
 
 
===Toimikausi 1853-1873===
Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köydenpunomo. Kesällä [[1854]] syttyi [[Krimin sota]], josta käytettiin nimitystä [[Oolannin sota]]. [[englanti|Englantilais]] [[ranska]]lainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyryfregattia; [[HMS Leopard (1850)|Leopard]], [[HMS Odin (1846)|Odin]], [[HMS Valorous (1851)|Valarous]] ja [[HMS Vulture (1843)|Vulture]], jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat [[Oulun satama]]n rakennukset, Toppilan sataman varastot, [[tervahovi]]n, jolloin tervaa paloi tuhansia [[tynnyri|tynnyreitä]]. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa englantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuinrakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueelle. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen<ref name="OKS251"/>. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna [[1860]] Oulun kauppalaivasto kohosikin Suomen suurimmaksi laivastoksi. Kauppaseura antoi [[Johan Oldenburg]]ille suunniteltavaksi omistamansa [[Toppila|Toppilan tilan]] kaavoituksen [[1854]], josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun [[Toppilansalmen huvila-alue]]<ref name="niskala19"/>. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. [[Toppilan Mallasjuomatehdas]] [[1862]], Toppilan höyrysaha jne. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja [[1875]] [[Oulun merikoulu]]. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaivayhteydet avattiin Ouluun. [[Toppila]]n Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.
 
===Toimikausi 1873-1915===
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä= P. W. Snellman | Nimeke= Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939 | Vuosi= 1939 | Julkaisija= Kaleva kustannus| Sivu= 220|Tunniste= }}
 
===Viitteet===
<ref name="OKS184">Snellman s. 184</ref>
<ref name="OKS191-193">Snellman s. 191–193</ref>
<ref name="SS1">{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7| Suomentaja = | Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2010| Kieli = }}</ref>.
<ref name="OUKA1">[http://www.ouka.fi/1809/1808oulu.htm Ouka sivut Suomen sota]</ref>
<ref name="OUKA2">[http://www.ouka.fi/aikamatkaoulu/1800/index.htm Aikamatka Oulun historiasta]</ref>
<ref name="niskala19">{{kirjaviite| Nimeke=Valkovuokkojen villat. Toppilansalmen huvilat ja puutarhat | Tekijä=Niskala, Kaarina | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulu-seura r.y. | Vuosi= 2007 |Tunniste= ISBN 978-951-96461-6-9 | Sivu=19}}</ref>
<ref name="Keisari1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.reijoheikkinen.fi/keisari/keisari.htm| Nimeke = Verkkoversio | Tekijä = Reijo Heikkinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Keisari Aleksanteri I:n vierailu Kainuussa 1819 | Ajankohta =6.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kainuun maakuntakirjasto | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
<ref name="keisari2">[http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/teksti/ovs/ovs_1830.xml Oulun Viikko-Sanomia (1830) Keisarin vierailu]</ref>
<ref name="OKS251">Snellman s. 251</ref>
* [http://www.oulu.ouka.fi/ppm/Kamut/kamutnayttelyt.htm Kaupunki Pohjolan äärillä, Oulu 400 vuotta]
 
[[Luokka:Oulun historia|Kauppaseura]]
31 081

muokkausta