Ero sivun ”Tervaleppä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
koivukasveja lueteltiin, ei satunnaisia lehtipuita |
hiukan hatusta vetäen muotoilua lähdeviittaukseen, helpommin tarkistettavissa |
||
Rivi 26:
[[Tiedosto:Alnus glutinosa tervaleppä lehti.jpg|thumb|245px|left|Tervalepän lehdet ovat tylppä- tai lanttopäisiä.]]
[[Tiedosto: Alnus glutinosa MHNT.BOT.2004.0.10a.jpg|thumb|Emikukinto ja hedelmiä.]]
Tervaleppä kukkii jo ennen lehteen tuloa, yleensä kun säät ovat talven jälkeen alkaneet leudontua ja terminen kevät alkanut. Tällöin maassa on yleensä vielä lunta. Kukinta tapahtuu Suomen etelärannikolla tavallisimmin jo maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa, pohjoisempana myöhemmin – pohjoisimmilla kasvualueilla vasta huhtikuun lopulla. Tervaleppä on muiden [[Koivukasvit|koivukasvien]] tapaan [[Tuulipölytys|tuulipölytteinen]]<ref>Watson, L.
Tervalepän silmut ovat keväällä tahmeat. Puu tulee lehteen Etelä-Suomessa toukokuun alussa, pohjoisempana hiukan myöhemmin. Lantto- tai tylppäkärkiset lehdet ovat pyöreämmät ja vähemmän sahalaitaiset kuin tervalepän sukulaisella [[Harmaaleppä|harmaalepällä]], jonka lehdet ovat suippokärkiset. Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi ja suurempi kuin Suomen toinen leppälaji harmaaleppä. Tervaleppä kasvaa yleisesti noin 15-, poikkeuksellisesti jopa 30-metriseksi. Sen tunnistaa myös harmaalepän kuorta tummemmasta kuorestaan, joka vanhalla puulla paksuuntuu [[kaarna]]ksi.<ref name="PP"/> Suomen suurimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat etelärannikolla, [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä]].
| |||