Ero sivun ”Tervaleppä” versioiden välillä

'''Tervaleppä''' (''Alnus glutinosa'') on [[lepät|leppien]] sukuun kuuluva [[kesävihanta]] [[Lehtipuut|lehtipuu]]. TervaleppäPuun onnimi saanutviittaa suomenkielisenluultavasti nimensä,sen koskalehtiin, kunjotka tervalepäntuntuvat oksanhiukan katkaiseetahmeilta, katkaisupintakuten punertuu voimakkaasti.{{selvennä}} Leppä on vanhaa suomenkieltä ja tarkoittaa verta ja punaista.{{lähde}} Terva-osa nimessä voi myös viitata lehtien tahmeuteen[[terva]]kin.<ref name="PP">[{{Verkkoviite | Osoite =http://www.puuproffa.fi/arkistoproffin/tervaleppaindex.php?option=com_content&task=view&id=58&Itemid=63 Puuproffa]| Nimeke =Tervaleppä | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =PuuProffa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pro Puu ry | Viitattu = 3.12.2012 }}</ref>

Tervaleppä kukkii jo ennen lehteen tuloa, yleensä kun säät ovat talven jälkeen alkaneet leudontua ja terminen kevät alkanut. LuntaTällöin maassa on yleensä tällöin vielä maassalunta. Kukinta tapahtuu Suomen etelärannikolla jo tavallisimmin jo maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa, pohjoisempana myöhemmin, Pohjoisimmilla– alueillaanpohjoisimmilla kasvualueilla vasta huhtikuun lopulla. Tervaleppä on tuulipölytteinen,monien kutenmuiden [[harmaaleppä]],lehtipuiden [[koivut]] jatapaan [[pähkinäpensaatTuulipölytys|pähkinäpensaskintuulipölytteinen]]. Hedekukinnot ovat pitkät roikkuvat kellertävät norkot ja emikukinto on käpymäinen. Siemenet kehittyvät kevään ja kesän aikana, ja varisevat alkusyksystä. Tervalepän lehti on tahmea.

Tervalepän silmut ovat keväällä tahmeat. TervaleppäPuu tulee lehteen Etelä-Suomessa toukokuun alussa, pohjoisempana hiukan myöhemmin. Lantto- tai tylppäkärkiset lehdet ovat pyöreämmät ja vähemmän sahalaitaiset kuin tervalepän sukulaisella [[Harmaaleppä|harmaalepällä]], jonka lehdet ovat suippokärkiset. Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi ja suurempi kuin Suomen toinen leppälaji harmaaleppä. SeTervaleppä kasvaa yleisesti noin 15-, poikkeuksellisesti jopa 30-metriseksi. Sen tunnistaa myös harmaalepän kuorta tummemmasta kuorestaan, joka vanhalla puulla paksuuntuu kaarnaksi[[kaarna]]ksi.<ref name="PP"/> Suomen suurimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat etelärannikolla, [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä]].

Tervaleppä kasvaa kosteissa ravinteikkaissa [[Lehto|lehdoissa]], saaristossa, jokien ja puronvarsilla, sekä järvien tulvarannoilla. Tervaleppä kestää hyvin hetkellisiä tulvia. Etelä-Suomessa, kosteallaKostealla ja aurinkoisella paikalla siitä voi Etelä-Suomessa joskus kasvaa todellinen jätti.

Tervaleppä kasvaa Suomessa runsaimmillaan maan eteläosissa, jossa sitä tapaa lähes kaikilla vähänkin kosteilla paikoilla. Vaikka se on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, se harvinaistuu selvästi heti Keski-Suomessa, ja on lähes harvinaisuus Oulun[[Oulu]]n korkeudella. JoitainJoitakin yksittäisiä esiintymiä on tavattu kuitenkin jopa [[Lapin maakunta|Lapin maakunnan]] eteläosista. Pohjois-Suomessa tervalepästä harvoin kasvaa paksua komeaa puuta, vaan se jää kitukasvuisemmaksi.

Tervaleppä kasvaa kaikissa Euroopan maissa lukuun ottamatta Islantia[[Islanti]]a ja Maltaa[[Malta]]a. [[Välimeri|Välimeren]] alueella se kasvaa vuoristoissa, sillä se tarvitsee viileän lepokauden. Tervaleppä on Keski-Euroopassa yksi tavallisimmista lauhkean lehtimetsävyöhykkeen puulajeista Keski-Euroopassa.

Tervalepän puuainesta on alettu kauneutensa vuoksi arvostaa. Siitä valmistetaan muun muassa saunan lauteita ja savustuspuruja. Seinäpaneelina se on myös suosittu.<ref>[http://www.suomentervaleppa.fi/ Suomen tervaleppä Oy]</ref> Sahatavaran saantia vähentävät runsaat mustat kuivat oksat.