Ero sivun ”Lehtohepokatti” versioiden välillä

179 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
kh + w + viitteet kuntoon + johdanto + pieni lisäys
(kh +fix)
(kh + w + viitteet kuntoon + johdanto + pieni lisäys)
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä ja jokseenkin yksivärinen ilman mainittavaa kirjailua. Selkäpuolella on ruskea pitkittäisjuova. Siivet ovat kapeat ja ulottuvat aikuisella yksilöllä huomattavasti takaraajojen polvia pitemmälle. Myös takaruumis on selvästi siipiä lyhyempi, joskin naaraan miekkamainen, hieman alaspäin kaartuva [[munanasetin]] saattaa yltää lähes siivenkärkien tasalle. Takaruumiin kärjen [[perälisäkkeet|perälisäkkeistä]] ylemmät ovat alempia pidemmät. [[Tuntosarvi|Tuntosarvet]] ovat siimamaiset ja pitkät. Koiraan pituus on 25&ndash;34 mm, naaraan 26&ndash;37 mm.<ref name="KAR">Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 67-70</ref><ref name="ORT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.orthoptera.org.uk/account.aspx?ID=10| Nimeke = Tettigonia viridissima| Julkaisija = Biological Records Centre| Viitattu = 30.11.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Samannäköinen laji on etenkin [[idänhepokatti]], mutta joskus myös [[niittyhepokatti]].
 
== Levinneisyys ==
Lehtohepokattia tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/> Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää [[Turun saaristo|lounaissaariston]] ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin [[Pyhtää]]lle asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/05/Lehtohepokatteja+n%C3%A4hty+my%C3%B6s+Miehikk%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4+ja+Kaunissaaressa/2012314043228/4 | Nimeke = Lehtohepokatteja nähty myös Miehikkälässä ja Kaunissaaressa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kymen Sanomat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.9.2012 | Kieli = }}</ref> asti.<ref name="KAR"/>
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Lehtohepokatti viihtyy [[Niitty|niityillä]], pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään, vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvän suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri pysytellen poissa näkyvistä. Laji on kaikkiruokainen ja syö sekä kasveja että muita hyönteisiä.<ref name="KAR"/>
 
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.<ref name="KAR"/> Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys, joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän.
 
Naaras munii munat maaperään, jossa ne talvehtivat. [[Nymfi (biologia)|Nymfit]] kuoriutuvat loppukeväästä, ja niistä muodostuu aikuisia yksilöitä heinäkuun lopulla.<ref name="ORT"/>
 
== Lähteet ==